Korkein hallinto-oikeus pysytti Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2015 ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2011 Sierilän voimalaitoshankkeelle myöntämän vesitalousluvan.
Myönteinen vesitalouslupapäätös tarkoittaa, että Kemijoki oy jatkaa voimalaitoshankkeen valmistelua aiemman suunnitelman mukaisesti. Päätös rakentamisesta tehdään myöhemmin, kun suunnitteluun liittyvät yksityiskohdat ovat valmistuneet.
”Olemme tyytyväisiä vuosia jatkuneen lupaprosessin päättymiseen. Sierilän voimalaitoksella olisi merkittävä rooli kotimaisen päästöttömän ja uusiutuvan säätöenergian tuotannossa”, sanoo Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.
Yhtiö jatkaa Sierilän vesivoimalaitoshankkeen yksityiskohtaista suunnittelua. Tavoitteena on tehdä vuoden 2017 aikana hankkeesta omistajille esitys, jonka pohjalta he harkitsevat rakentamispäätöstä.
Kemijoki oy haki lupaa Sierilän voimalaitokselle vuonna 2005. Laitos rakennettaisiin Oikaraisen kylään noin 20 kilometriä Rovaniemeltä ylävirtaan. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan rakentamiselle vuonna 2011 ja Vaasan hallinto-oikeus vuonna 2015. Valmistuessaan Sierilän voimalaitos tuottaisi vuodessa 155 GWh energiaa. Sierilän energialla katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve. Laitoksen teho olisi 44 MW ja se olisi teholtaan Suomen 23. suurin vesivoimalaitos. Valmistuessaan Sierilä tuottaisi kiinteistöveroa Rovaniemen kaupungille yli miljoona euroa vuodessa.
Sierilä täydentäisi Lokan ja Porttipahdan tekojärviltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi siten, että se mahdollistaa koko pääuoman laitosten tehokkaan vesivoiman tuotannon ja säätökäytön.
Kalat ja perhonen rakentamisen hidasteena
Ympäristöjärjestö WWF on pettynyt KHO:n päätökseen. Päätös on sen mukaan kuolinisku alueen virtavesiluonnolle ja uhanalaisille kalakannoille, kuten vaellussiialle ja sisävesissä elävälle taimenelle.
Sierilän alueella on Kemijoen pääuoman viimeinen luonnontilainen osuus ja käytännössä viimeinen virtavesikalojen lisääntymis- ja elinalue Kemijoen pääuomassa Kemijärven ja Perämeren välisellä osuudella.
Myös osa rovaniemeläisistä vastusti hanketta, koska alue on kaupunkilaisille tärkeä virkistys- ja mökkialue ja toisaalta vesivoimalan energiataloudellinen merkitys on pieni verrattuna Rovaniemen muihin vesivoimalaitoksiin.
Yksi tärkemmistä hidasteista voimalaitoksen rakentamiselle oli apilakirjokääriäinen-niminen uhanalainen perhonen. Voimayhtiö haki sille vaihtoehtoisia elinympäristöjä ja se suunnitteli suojapadon ja pumppaamon apilakirjokääriäisen esiintymispaikan ympärille. Se on tehnyt myös apilakirjokääriäisen siirtoistutuksia.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Sierilän vesivoimalaitokselle Rovaniemelle vihreää valoa”