Energiatehokkuus tavaksi
4 kommenttia
Energiatehokkuuden merkitys kasvaa koko ajan. Energiatehokkuus käy järkeen, vaikka ei uskoisikaan ilmastonmuutokseen, sillä joka tapauksessa energia maksaa tulevaisuudessa selkeästi nykyistä enemmän.
Periaatteessa maapallolla riittää esimerkiksi kaasua ja öljyä vielä melko pitkäksi aikaa, erityisesti jos epätavanomaiset resurssit lasketaan mukaan. Öljyn ja kaasun maantieteellinen jakautuminen on kuitenkin kaikkea muuta kuin tasaista. Lisäksi epätavanomaisten resurssien käyttöönotto on useimmissa tapauksissa paitsi kallista, myös mahdollisesti ympäristölle erittäin haitallista.
Paikoitellen voi toki käydä kuin Yhdysvalloissa, missä viime vuosina kunnolla käyttöön otetut liuskekaasuvarannot ovat tehneet maasta kaasun suhteen lähes omavaraisen. Euroopassa sen sijaan kaasuntuotanto on laskussa ja kysyntä nousussa, joten riippuvaisuus kaasun tuonnista kasvaa. Liuskekaasua on myös Euroopassa, mutta sen hyödyntäminen on selkeästi hitaampaa kuin Yhdysvalloissa.
Uusiutuvalla energialla toimivan energiahuollonkaan luominen ei tapahdu päivässä, vaikka se suuntana toki toivottava onkin. Lisäksi uusiutuvat energiamuodot tarvitsevat vielä pitkään tuekseen fossiilisia polttoaineita.
Katsoi asiaa siis kestävyysnäkökulmasta tai kylmän taloudellisesta vinkkelistä, on energiankulutuksen tehostamisen ja "negawattien" tarve todellinen.
Haasteena on soveltaa energiatehokkuutta yhdessä terveen järjen kanssa ja ottaa huomioon muutakin kuin energiatehokkuus itsetarkoituksena, esimerkiksi rakennuksissa asumismukavuus. Energiatehokasta ei ole rakentaa matalaenergiataloa, jossa on huono mikroilmasto. Eikä myöskään eristää rintamamiestaloa niin, että se homehtuu.
Merkittäviä energiankäytön tehostuksia tavoiteltaessa on hyvä miettiä, mihin keskittyä ja minkä systeemin osan energiatehokkuutta parantaa todellisten muutosten aikaansaamiseksi. Voi hyvin olla, että se 80 prosenttia tuloksista tuottava 20 prosenttia ei ole näkyvin osa parannettavaa systeemiä. Rakennusalalla yleisesti käytetty peukalosääntö 1:5:200 kuvaa rakennuksen rakentamisen, ylläpidon ja siellä tehtävän työn kustannusten suhdetta. Itse rakentamisprosessin tehostaminen on tietenkin erittäin tärkeää. Mainittu suhdeluku kertoo kuitenkin, miten paljon suurempi rooli ylläpidolla ja rakennuksessa tehtävän työn tehokkuudella on kustannuksiin, myös energian.
Haaste on tehdä energiatehokkaista tuotteista sellaisia, että kuluttaja ostaa niitä, koska ne ovat parempia ja houkuttelevampia kuin enemmän kuluttavat, eikä vain sen takia, että ne ovat energiatehokkaita. Samalla olisi tärkeää tehdä loppukäyttäjälle helpoksi erottaa aito energiatehokkuus valitettavan yleisestä viherpesusta. Hienoa olisi, jos energiatehokkuus olisi ajattelutapa, eikä vain insinööritiedettä sovellettuna yhteen osa-alueeseen elämästämme, tai määräysten täyttämistä yhdessä asiassa ja koko asian unohtamista muualla.
Jos ajattelemme, ettei yksittäinen teko tai yksittäinen ihminen vaikuta mihinkään, mikään ei muutu.
Keskustelua aiheesta:
Erinomainen ja näkemystä osoittava kirjoitus. Mistä energia tulee ja mihin se oikeasti kuluu? Siitähän tässä on loppupelissä kysymys.
Ympäristöministeriö petraa juoksuaan, mutta kovin hitaasti. Viheränkyröiden vaikutus näkyy normien kehittelyssä koko Euroopassa, mutta ilmapiiri Suomessa on vielä erityisen vaikea. Kun järjen käyttö on ministeriössä pannassa, lähtee kaikki normien valmistelu samasta oletuksesta: "Hallintoalamainen ei osaa ajatella itsenäisesti". Ja tässä mennään metsään.
Hyvääkin tarkoittava normisto menettää merkityksensä, jos se lähtee ajatuksesta, että kansalainen ei itse kykene tai motivoidu järkevään toimintaan ilman yksityiskohtaisia normeja.
Otsikko "Energiatehokkuus tavaksi" oikeastaan kertoo sen, mihin tulee pyrkiä: Kansa omaksuu ja ottaa järkevän toimintamallin omakseen. Siihen tuskin päästään sillä, että ruvetaan jakamaan sakkoja vanhojen pientalojen energiatodistusten puutteista.
Hienoa, että Rakennuslehti on saanut toimittajakaartiinsa energia-asiat syvällisesti hallitsevan toimittajan. Kolumnissa asiaa käsiteltiin monipuolisen kiihkottomasti. On liian helppo olla kyyninen ja sanoa, että pienen maan tai pienen ihmisen teoilla ei ole mitään väliä. Sillä ajattelutavalla kukaan ei tee mitään ja suunta jatkuu juuri sinne minne aiemminkin.
Ei meidän pidä tyhmiäkään olla, vaan valita ne keinot, joilla ilmastonmuutoksen torjuntaan vaikutetaan tehokkaimmin. Usein se on energian säästö, mutta monesti vielä tärkeämpi asia on energian tuotantomuotojen valinta. Jos sähkö tehdään ilmastonmuutoksen kannalta puhtaasti, niin silloin sähkön säästäminen ei ole itsetarkoitus vaan vain yksi keinovalikoima muiden joukossa.
Sähkön käytön rankaisu on tullut meille EU:n myötä Keski-Euroopasta, jossa se on tehty hiilellä, joten hiili ja sähkö on siellä luonnollisesti koplattu yhteen. Pohjoismaissa ei Tanskaa lukuun ottamatta olisi tähän syytä.
Keski-Euroopassa toisaalta ymmärretään, että lämpöpumppujen käyttö jäädytykseen on vielä suurempaa tuhlausta kuin sähkön käyttö lämmittämiseen. Jostain syystä meillä jäähdytystä tungetaan nykyisin jo asuntoihinkin eli ilmastopuheissa ja teoissa on melkoinen ristiriita. Kaikki pelkkään sähköön perustuva jäähdytys kannattaisi kieltää tai ainakin pitäisi ohjata muihin, fiksumpiin tapoihin.
Tämäntyyppisten laaja-alaisten artikkelien ongelmana on, että niissä sieltä sun täältä yritetään napata sitä sun tätä. Ainakin se 1:5:200 kaipaa korjausta. Tavanomaisessa suomalaisessa toimitalossa tilakustannus on suuruusluokkaa 10 % toiminnan arvosta ja pääomakustannuksen osuus vähintään 50 % tilakustannuksista (eli1:2:20). Ja lisäksi ko. työntekijöiden asuntovelat. Elikkä rakennuskustannuuksilla on sittenkin iso merkitys. Ilmastonmuutoksen torjunnankaan merkitystä ei pidä vähätellä Ja onko toimittaja varma öljyn riittävyydestä? ymv.!
"... maapallolla riittää esimerkiksi kaasua ja öljyä vielä melko pitkäksi aikaa ..." Onko muutama kymmentä vuotta vuotta oikea tarkastelujakso, kun maapallon geologista ikää lienee vielä noin 4 500 000 000 vuotta? Joka vuosi ihmiskunta ottaa kuormastaan enemmän kuin otettavaa.
Tilaa RSS-syöte
© 2011 Suomen Rakennuslehti Oy - aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty. Lue