Kokeile kuukausi maksutta

10 miljardia syytä vastustaa kultakaivosta

Tietoa kirjoittajasta Seppo Mölsä
Erikoistoimittaja, seppo.molsa@rakennuslehti.fi, Twitter: @SeppoMls
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Lamasta kärsivässä Suomessa on pieni, mutta sinnikäs joukko jonka mielestä Suomi ei tarvitse ulkomaisia pääomia investointeihin eikä investointeja ylipäänsä. Joillekin 8-20 miljardin euron arvoinen kulta-, nikkeli- tai kuparikaivos ja sen tuomat tuhannet työpaikat ja miljoonien verotulot on merkityksetön asia sen rinnalla, että voi kuvitella joskus käyvänsä syrjäisellä suolla syleskelemässä. Ehkä sinne ei ole koskaan asiaa, mutta jo tuo ajatus tuntuu tärkeältä.

Toinen käy lentämässä ympäri maailmaa osoittamassa mieltä hiiilidioksidipäästöjä ja maapallon tuhoutumista vastaan, ja on Suomessa sitten kiivaimmin estämässä uusien vesivoimalaitosten rakentamisen, joilla noita hiilipäästöjä vähennettäisiin. Kauhistus siitä, että tuhansien järvien maahan tulisi uusi järvi, tekojärvi, tuntuu ihmeelliseltä sille, joka on käynyt kalastamassa Lokalla. Mieluummin minä veneessä tai kanootissa istun, kuin tarvon ryteikössä.

En lähde arvailemaan, mikä on tuon porukan sosioekominen asema tai empaattisuuden aste työttömiä ja muita heikommassa asemassa olevia kansalaisia kohtaan. Toteanpa vain, että meitä mahtuu moneen junaan. Lapissa noita junantuomia ja aatteensyömiä on aina katsottu hieman epäillen.

Miljardi-investoinnit Lappiin

Kaivokset tuovat Suomeen valtavan määrän kaipaamiamme pääomia ja työpaikkoja. Kittilän kultakaivoksen investoinnin suuruus on luokkaa 600 miljoonaa, Kevitsan 700 miljoona ja Talvivaaran miljardi.

Sokli vaatii 1,5 miljardin euron investoinnit. Valtio on jo sitoutunut tien rakentamiseen. Soklin myötä Sodankylästä odotetaan tulevan kaivosteollisuuden keskus, joka vetää alueelle kansainvälisiä teknologiayrityksiä, ja ehkä haaveet Jäämeren ratayhteydestä saavat taas pontta.

Sodankylän Sakatissa on käytetty pelkkiin tutkimuksiin jo yli sata miljoonaa euroa eli pienen kaivoksen investoinnin verran. Toisaalta esiintymää on kuvattu merkittävimmäksi mitä Euroopassa on löydetty tällä vuosituhannella. Uudeksi Petsamoksikin sitä on verrattu. Ylitornion Rompaksen kultaesiintymä voi olla samanveroinen kunhan sitä päästäisiin tutkimaan. Nyt Natura-alueella tutkimukset on pysäytetty viideksi vuodeksi valitusten vuoksi. Vaikka esimerkiksi Rompaksen alueella on aikoinaan tehty valtavia avohakkuita, niin nyt sinne ei saisi mennä edes moottorikelkalla, jos sillä on kaira perässään, jotta harvinaiset kasvit eivät kärsisi.

Malminetsinnästä hyötyvät toistaiseksi lähinnä vain maanomistajat, jotka saavat tuottamattomista soistaan ja metsistään nyt korvauksia. Kaivosvaiheessa maanomistajien korvaus on 50 euroa hehtaari ja louhitun mineraalin arvosta maanomistaja saa 0,15 prosenttia.

Kittilän kultakaivos tuotti vuonna 2013 190 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja 77 miljoonaa euroa voittoa. Kullan hinnan laskun myötä liikevaihto kutistui viime vuonna 138 miljoonaan euroon ja voitto 15 miljoonaan euroon. Silti rahaa on edelleen käytetty kymmenien miljoonien eurojen edestä investointehin ja kairauksiin.

Pienelle Pahtavaaran kaivokselle kullan hinnan lasku tiesi kolmannen kerran peräkkäin konkurssia, mikä kertoo toiminnan riskeistä.

Kittilän kaivoksen johtaja arvioi, että liikevoiton pitäisi olla 10-12 prosentin luokkaa, jotta yhtiö kestäisi myös huonot ajat. Asuntogryndereillä voittoprosentti on samaa luokkaa tai vielä korkeampi, joten varsinaisen ”kultakaivoksen” taitavatkin muodostaa Helsingin asuntotontit.

Kaivokset ja matkailu sopivat yhteen

Itse kävin reilu viikko sitten tutustumassa Lapin kaivoksiin. Huomasin ensimmäiseksi, että median tekemä vastakkainasettelu kaivosten ja matkailu kanssa on aika kyseenalainen. Sekä Kittilässä että Sodankylässä molemmille on tilaa ja molemmat hyötyvät toisistaan. Kittilän matkailun suurmies Jouni Palosaari ei olisi lämpimämmin voinut puhua yhteistyön tärkeydestä.

Onpa Luostolla jopa ametistikaivos, josta on tullut samanlainen turistirysä kuin Lemmenjoen kultamaista, jossa maata on möyritty kaivinkoneilla eikä suinkaan kevyellä tutkimuskairalla.

Harmi, että Talvivaara pilasi monen muunkin kaivoksen maineen eikä siellä edes ollut asialla tuo parjattu kansainvälinen suurpääoma.

Kittilän ja Kevitsan kaivoksilla työskentelee 1400 henkeä. Suurin osa heistä on Pohjois-Suomesta. Monella on puoliso töissä matkailun parissa, mikä tietää melkoista piristystä näihin kuntiin. Kaivostyöpaikat synnyttävät myös muita työpaikkoja.  Syystäkin kouluja ja liikuntatiloja rakennetaan lisää.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan Kevitsan nikkelikaivos tuo työtä, rahaa ja ihmisiä Sodankylään. Työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan 4700 henkilötyövuotta vuoteen 2020 mennessä. Pohjois-Lapin seutukunnan bruttokansantuote kasvaa selvästi kaivoksen myötä: BKT kohoaa yhteensä 320 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä.

Kaivos vaikuttaa myönteisesti myös Pohjois-Lapin seutukunnan väestömäärään, joka kasvaa yli 900 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Sodankylän kunnan talouteen Kevitsa tuo 15 -17 miljoonan euron verokertymien lisäyksen vuoteen 2020 mennessä.

Kittilässä, Euroopan suurimman kultakaivoksen vaikutukset ovat samaa luokkaa. Kittilän kaivoksen työntekijät maksavat tuloveroja kunnalle noin 4,5 miljoonaa euroa vuodessa ja saman verran veroja valtiolle. Kaivosyhtiö maksaa kiinteistöveroa noin 250 000 euroa vuodessa ja rojalteja GTK:lle löydöstä 3 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2013 kaivosyhtiö maksoi yhteisöveroa noin 11,6 miljoonaa euroa.

Jätetäänkö kulta menninkäisille?

Tottai kai minäkin entisenä lappilaisena olen sitä mieltä, että olisi parempi, että nämä kaivokset olisivat suomalaisessa omistuksessa. Outokummulla oli siihen täysi mahdollisuus, mutta sitä se ei käyttänyt. Sen johtoon tulivat miehet, joiden kvartaali ei ollut enää neljännesvuosisata vaan neljännesvuosi. Siksi pitkäjänteisyyttä vaativasta kaivostoiminnasta luovuttiin ja bonukset käärittiin toimintaa leikkaamalla. Malminetsintä nähtiin pelkäksi kuluksi, kun siinä löydöstä kaivokseksi saattoi kulua vuosia. Nykyisenä valittamisen aikakautena siihen menee vuosikymmeniä, mihin vain kaikkein suurimpien kaivosyhtiöiden kärsivällisyys riittää, jos niidenkään.

Jos arvomalmit eivät ole kelvanneet suomalaisille valtionyhtiöille eikä niillä ole ollut teknistä osaamista ja pääomia niiden hyödyntämiseen, ei sen pidä tarkoittaa sitä, että kenenkään ei saisi noita metalleja hyödyntää. Menninkäisillekö ne jätettäisiin?

Ajatukset siitä, että omaisuus pitäisi jättää maan sisään jälkipolvillemme, on yhtä naivi kuin se, että maa pärjää ilman talouskasvua ja ihmiset ilman työtä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “10 miljardia syytä vastustaa kultakaivosta”

    1. MIkä oikeus JUURI MEILLÄ on kaivaa nämä uusiutumattomat luonnonvarat ylös varsinkin kun tiedetään se että teknologia on vielä siinä pisteessä että ilman päästöjä tuota ei voida tehdä. Jos jätämme nämä uusiutumattomat luonnonvarat jälkipolville niin he ehkä pystyvät tekemän sen päästöttömästi. Lisäksi tulevaisuudessa raaka-aineiden hinnat tulevat nousemaan, joten jälkipolvemme saavat tuosta paremmat rahatkin kuin me nyt saamme.

      Jos me nyt kaivamme kaikki ylös ja saastutamme vielä luontomme päälle ja tulevaisuudesa kun raaka-aineiden hinnat ovat moninkertaiset ja louhinta ehkä päästötöntä niin nuo sukupolvet kiroavat meidät sitten alimpaan helvettiin. Sitäkö tässä halutaan?

  1. Suomesta on tullut vihree helvetti kaiken näköisten hörhöjen johdosta.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Seppo Mölsähttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/seppo-molsa/