Kokeile kuukausi maksutta

Puoli vuosisataa on merkittävä virstanpylväs ammatilliselle ajankohtais- ja uutislehdelle. Lehden perustajan ja ensimmäisen päätoimittajan Tola Toivisen kysymys vuonna 1966 oli, miksi Suomessa ei ole rakennusalan uutisviikkolehteä, kuten Ruotsissa. Kysymys sai RILin eli rakennusalan diplomi-insinöörit innostumaan uuden lehden perustamisesta, ja he pyysivät mukaan silloisen Rakennusmestariliiton eli nykyisen RKL:n. Myöhemmin mukaan tulivat myös rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ja Rakennusteollisuus RT.

Ammatillinen ajankohtais- ja uutislehti on edelleen moni-ilmeinen ajan kuvaaja ja kertoja. Lehden tehtävä on ollut pitää lukijat ajan tasalla rakentamisen maailmasta ja kertoa, mikä ammattilaisia odottaa nurkan takana. Rakennuslehti on liputtanut riippumattoman journalistisen ilmaisun puolesta. Se on merkinnyt vapauden ohella vastuuta sisällöstä ja sen laadusta sekä edellyttänyt alan ammattilaisten työn kunnioittamista.

Lukijat ovat olleet uskollisia Rakennuslehdelle kautta vuosikymmenten. Lukijatyytyväisyys on huippuluokkaa, kun sitä verrataan mihin tahansa muuhun aikakauslehteen, ja lehti on järjestöille tärkein jäsenetu. Lukijat ovat kokeneet lehden hyödylliseksi sekä välttämättömäksi, jotta pysyy mukana alan kehityksessä ja keskustelussa.

Lehden tilauskanta on nyt noin 32 000. Emme odota levikin enää tästä kasvavan merkittävästi, vaan kasvun pääpaino on digitaalisessa sisällössä. Digitaalisuus on jo olennainen osa Rakennuslehteä. Verkkosivuillamme on viikoittain noin 33 000 kävijää, ja noin puolet tilaajistamme seuraa jo säännöllisesti nettisivujamme. Luvut ovat kasvaneet tasaisesti ja kertovat, että lukijat ovat kiinnostuneet saamaan uutiset entistä nopeammin.

Perinteinen media on joutunut kovaan kilpailuun uusien digitaalisten tietolähteiden kanssa. Murroksessa on tärkeää, että rakennusalan johtava lehti tarjoaa luotettavalla sisällöllä jatkuvuutta lukijoiden arkeen sekä tarjoaa uusia lukukanavia alan seuraamiseen.

Lukijatutkimuksemme kertoo, että yli 80 prosenttia tilaajistamme haluaa lukea rakennusalan uutiset paperilehdestä. Merkittävää on, että myös alle 25-vuotiaat kokevat perinteisen Rakennuslehden yhtä tärkeäksi kuin kokeneet ammattilaiset.
Lehden sisällön on seurattava aikaansa. On kuitenkin tärkeää, että se ei unohda rakentamisen perusasioita, kuten työmaata ja niiden tekijöitä. Alan kehityksen seuraaminen on yksi lehden keskeisiä tehtäviä. Rakennuslehti on nostanut vuosien varrella esille alan kannalta merkittäviä asioita ja on ollut ajamassa niiden yleistymistä.

Onnistuminen ja tekemisen ilo näkyvät rakentamisen ammattilaisten kommenteissa. He ovat aiheesta ylpeitä, kun he ovat saaneet hankkeensa esille lehdessä. Kaikkein vaativimmat ja onnistuneimmat työmaat olemme esitelleet vuodesta 1986 lähtien Vuoden työmaa -kilpailussa, josta onkin tullut rakentajien keskuudessa erittäin arvostettu palkinto.

Onnistumisten vastapainoksi lehdessä on käsitelty avoimesti myös alan ongelmia. Siitä toimitus on saanut kiitosta ja joskus kritiikkiäkin. Kaiken palautteen otamme mielellämme vastaan. Se voi olla sysäys, joka saa aikaan muutosta ja positiivista innostusta.

Rakentamisen laatu on ollut vakioaihe vuodesta toiseen Rakennuslehdessä. Se on herättänyt paljon tunteita ja intohimoja ja toivottavasti myös parannustoimenpiteitä.

Lukijatyytyväisyys syntyy hyvästä sisällöstä. Hyvät jutut syntyvät kokeneiden, asiaansa paneutuneiden toimittajien käsistä. Luottamus pitää kuitenkin rakentaa joka viikko uudelleen.

Lehtiyhtiön taloudellinen menestys on lehden tekijöille paras tae asiantuntevasta ja riippumattomasta sisällöstä. Tässä suhteessa Rakennuslehti on onnistunut hyvin. Lehti on menestynyt erinomaisesti kautta historian, muutamia rakentamisen notkahduskausia lukuun ottamatta. Suurin kiitos tästä kuuluu rekrytointi-ilmoittelulle, jossa lehti nousi alan ykköseksi jo 1970-luvulla. Hyvästä tuloksesta on voitu jakaa tasaista osinkovirtaa omistajille ja heidän toimintaansa.

Uskon, että tulevillakin vuosikymmenillä Rakennuslehti pystyy lunastamaan lukijoidensa ja omistajiensa luottamuksen. Rakentaminen ei lopu koskaan.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “50 vuotta arkea ja menestystä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Veijo Käyhtyhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/veijo-kayhty/