Digitalisoituminen ja avoimuus, robotiikka, datalouhinta, työvoiman riittävyysongelma ja pienentyvä tarve, talouskurimus, globalisaatio ja lisääntyvä kilpailu. Tässä joitakin maailman megatrendejä, jotka tulevat muuttamaan radikaalisti maailmaa tulevina aikoina. Väitän, että yhteiskuntamme muuttuu näistä paljon voimakkaammin kuin ilmastonmuutoksesta.
Silti moni voi kuvitella, etteivät nämä tule vaikuttamaan Suomeen tai hyvin perinteikkääksi koettuun julkiseen ydinpalveluun eli kuntatekniikkaan. Kyllä, julkinen peruspalvelu, eli esimerkiksi terveydenhuolto tai opetus, vaatii toimiakseen ydinpalveluita – kuntatekniikkaa. Rahan huvetessa tuottavuusvaatimukseen on reagoitava. Palveluiden digitalisointi ei aiheuta aina edes välillistä tuottavuutta, ellei sitä vaadita käyttöönottovaiheessa.
Toimivan kuntatekniikan rooli tulee kasvamaan megatrendien toteutuessa. Kauppalehdessä 6.5.2015 oli esimerkillinen juttu halpabussien hintataistelusta: Saksassa skottilainen bussifirma myy lippuja eurolla kappale, mitä yritetään kampittaa. Bussimatkustuksen kysyntä kuitenkin lisääntyy maan veturinkuljettajien jatkuvasta lakkoilusta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Raideliikennepolitiikka on tehokas kilpailumahdollisuuksien rajoittaja; kadut ja tiet ovat huomattavasti sallivampia. Erinomaista katuverkostoa tarvitaan myös kaupankäynnin murroksessa. Kiina panostaa nyt voimakkaasti kumipyöräliikenneväyliin, jotta kuljetukset toteutuisivat ajallaan. Suomessa ei tätä trendiä ole vielä tunnistettu.
Professori Pentti Murole ihan aiheesta kritisoi joitakin kuntateknisiä ratkaisuja. Virkatyöni työnantajani katujen peruskorjauskierto on nyt luokkaa 100 vuotta, joka lienee samaa tasoa kaikissa kunnissamme. Eli nyt rakennettavien katujen päivitystä saamme odottaa huomattavasti pidempään kuin uutta älypuhelinmallia. Odottamiseen liittyy suuria epävarmuuksia: miten kulkumuotojakaumat tulee muuttumaan vuosikymmeninä? Nyt valmistunut katu voi olla jo parin vuoden päästä osin toimimaton. Kaupunkisuunnittelumme on jo onneksi hieman reagoinut tähän megatrendiin. Uudet rakennukset on tehty sisätiloiltaan helposti muutettaviksi. Miten saamme saman kuntatekniikkaan?
Älykkäästä tuottavuudesta on kauimpana mekanismi, jossa me kaikki koitamme keksiä oman ratkaisun samaan ongelmaan. Tämä mekanismi on varsin syvällä kuntatekniikassa reilussa 300 kunnassamme. Älykästä tuottavuutta huokuva ratkaisu vaatii uudenlaista ajattelua eri kanteilta: taloudellisuus, kestävyys, ylläpidettävyys, monistettavuus, muutettavuus, ekologisuutta unohtamatta. Eli viisautta monella tapaa. Viisaita ratkaisuja on monesti jo olemassa muissa maissa tai toimialoissa.
Kuntatekniikassa on jatkossa laajentuvat markkinat viisaille ratkaisuille, jotka ovat modulaarisia ja suurtuotantoajattelun mukaisia. Väki vähenee, mutta tilalle ei juurikaan palkata ketään. Jos palkataan, osaammeko ennustaa toimen osaamistarpeen? Perinteisiä koulutustaustojakin tarvitaan, mutta kuntien organisaation osaamiskentän on monipuolistuttava. Pitää tietää, mitä tilaa, jotta osaa vaatia.
Kuntatekniikassa menestyminen vaatii yhä enemmän ja yhä laajempaa yhteistyötä. Olemme Kuntatekniikan yhdistyksestä pyrkineet rakentamaan alustaa, jossa eritaustaisten ihmisten on helppo törmätä Suomessa ja kansainvälisesti.
Jos ette ehtineet tällä viikolla Turkuun Kuntatekniikan päiville, seuraavat päivät järjestämme 9.– 11.6.2016 Maarianhaminassa, jonne tulee myös Ruotsin kuntatekniikan ammattilaisia.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Älykäs tuottavuus vaatii viisaita ratkaisuja”