Kokeile kuukausi maksutta

Energiaa ei kannata säästää terveyden kustannuksella

Tietoa kirjoittajasta Mervi Huhtelin
Johtava asiantuntija, Suomen Yliopistokiinteistöt
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Sisäilman laadun ja energiansäästön suhdeluku on 1/4000 eli yksi sisäilmaongelma tuhoaa neljän tuhannen vuoden energiansäästön vaikutukset. Tässä perustelut:

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy liittyi Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen (TETS) vuonna 2011. Omistimme tuolloin noin 400 rakennusta, lämmityskulumme oli noin 10 miljoonaa euroa vuodessa ja otimme tavoitetasoksi 6 prosentin säästön. Tämä vastasi noin 600 000 euron energiansäästöä vuodessa.
Vaikka keskimääräistä sisäilmaongelmaa ei ole olemassakaan, voidaan ihan hyvänä laskennallisena kustannuksena yhtiömme rakennuksissa pitää suuruusluokkaa 6 miljoonaa euroa per ongelma, kun tutkitaan pelkästään rakennuksen omistajalle välittömästi aiheutuvia kuluja.

Kiinteistön omistuksen näkökulmasta 10 vuoden energiansäästö 400 rakennuksen kiinteistömassassa vastaa suuruusluokaltaan yhden sisäilmaongelman välittömiä kustannuksia. Viesti on selvä: energiaa ei pidä eikä kannata säästää sisäilman laadun kustannuksella.

Ilmanvaihdon riittävä mitoitus ja tarkoituksenmukainen säätö tulee olla tavoitteena. Ilmaa sinne, missä sitä tarvitaan, silloin kun sitä tarvitaan, on hyvä ohjenuora. Ilmanvaihdon mitoitus ja säätö ovat sidoksissa lämmitysenergian kulutukseen, sillä kaikki vaihdettava ilma on lämmitettävä.
Tässäkin ymmärrys kokonaisuuksista ja asioiden keskinäisistä riippuvuuksista on avainasemassa. Asiakkaan näkökulmasta kiinteistönomistajan välittömät kustannukset, vuokranmenetys ja korjauskulut, ovat toisarvoisia. Välittömiä kustannuksia suurempi merkitys on asiakkaan luottamuksella ja turvallisuuden tunteella.

Sisäilmaongelman ja energiansäästön ohella haluan alleviivata strategialähtöisen suunnittelutavoitteiden asettamisen tärkeyttä. Yritysten johdon on tunnistettava tila strategiseksi resurssiksi, johtamisen ja brändin välineeksi. Pitää miettiä strategialähtöisesti, millaisia toimintoja yhtiö tarvitsee 10 vuoden aikana ja millaiset tilat tukevat ja tehostavat tätä toimintaa. Näin johto saadaan ajattelemaan tilaa resurssina, jonka pitää olla yhtiön strategian mukainen voimavara ja jonka pitää osaltaan tukea yhtiön toiminnallisia tavoitteita. Vasta silloin tiloihin ja niiden suunnitteluun panostetaan riittävästi.

Kiinteistön omistajan näkökulmasta oikein tunnistetut, toteutettavissa olevat maturiteetit, sopimusaikojen pituudet, ovat ensiarvoisen tärkeitä. Otetaan taas laskuesimerkki: Ensimmäisessä vaihtoehdossa investointi tuottaa kiinteistölle lisäarvoa 20 vuoden ajan vuokratasolla x halutun kannattavuuden mukaisesti. Jos investointi kohdennettiinkin väärin ja tiloja voidaankin käyttää alkuperäisen suunnitelma mukaisesti vain 5 vuotta, olisi samainen investointi edellyttänyt kaksinkertaista vuokraa (2x) viiden vuoden ajan, jotta investoinnista olisi tullut kannattava.
Toisaalta, jos pitkäaikainen investointi pystytään toteuttamaan 20 vuoden käyttöajan sijaan 25 vuoden ajalle, voidaan investointia lisätä 16 prosenttia, siis 1,6 miljonaa euroa kymmenen miljoonan investoinnin ollessa kyseessä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Energiaa ei kannata säästää terveyden kustannuksella”

  1. Pistääkö johtavan asiantuntijan laskentataito epäilemään myös hänen johtamistaitojaan? Tilojen tarpeen osalta voi ihmetellä yliopstorakennusinvestonteja samaan aikaan, kun henkilöstöä ja opiskelijamääriä vähennetään ja etäopiskelu lisääntyy. Veronmaksaja (eli itse kukin) maksaa aina viulut, koska Yliopistokiinteistöt kuten Senaattikin ovat monopoliasemassa. Kiinteistöhallinto tulisi kilpailuttaa!

  2. Tyypillinen sisäilmaongelma aiheutuu esim. maanvaraisessa alapohjassa muovimaton alle päässeestä kosteudesta, tällainen korjataan tyypillisesti vaihtamalla matto vaikkapa kuivapuristelaattoihin. Toivottavasti Yliopistokiinteistöjä ei oikeasti veloiteta keskimäärin 6 miljoonaa euroa yhden sisäilmasto-ongelman hoitamisesta.
    Tässä taas yksi kirjoitus, jossa sisäilmaongelmat kytketään energiansäästöön ja ilmanvaihtoon; toimin aikanani ison konsernin sisäilmatyöryhmän jäsenenä ja silloin tutkittiin yhteensä n. 200 ongelmatapausta. Muistaakseni yhdessä tai kahdessa tapauksessa oli ongelmia ilmanvaihdon kanssa, kaikki muut tapaukset johtuivat rakenteellisista ongelmista, vääränlaisesta siivouksesta tai vaikkapa huonekasveista.

    1. Näytä minulle toimiva IV niin minä näytän sinulle Jeesuksen. Rakenteelliset ongelmat moninkertaistuvat ” nykyaikaisen ilmastoinnin ” myötä.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Mervi Huhtelinhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/mervi-huhtelin/