Kokeile kuukausi maksutta

Katuverkon ylläpidon kustannukset muodostavat kuntien kadunpidon kuluista tänä päivänä lähes kolmanneksen. Fiksusti tilaamalla kuntien ylläpitokustannuksista voidaan säästää huomattavasti ja ohjata säästöt esimerkiksi katuverkon korjausvelan kiinnikuromiseen.

Kiistaton tosiasia on, että yksityinen palveluntuottaja on kustannustehokkain vaihtoehto ylläpitämään katuverkostoamme. Espoo, Helsinki ja Tampere ovat hyviä esimerkkejä ulkoistamisen eduista. Näissä kaupungeissa katujen kunnossapito on avattu kilpailulle, ja toimenpiteellä on saavutettu useiden kymmenien prosenttien säästöt, parhaimmillaan puhutaan jopa 50 prosentin säästöstä.

Tehostamisen varaa kunnissa on paljon, sillä vasta kaksi kolmasosaa kuntien katujen kunnossapidosta ostetaan ulkoa. Kuntien ydintehtävä ei ole katujen rakentaminen, ylläpito tai hoitaminen omatoimisesti. Valtion esimerkkiä seuraten kuntien tulisi lopettaa kokonaan oma kunnossapitotoimintansa ja keskittyä tilaajaosaamisen vahvistamiseen.
Onnistunut ulkoistus ja hyvä katuverkon ylläpitotaso edellyttävät kuitenkin vahvaa tilaajaosaamista. Muuten kunnissa ei pystytä määrittelemään esimerkiksi ylläpidon osalta haluttua laatutasoa ja seuraamaan tämän pohjalta ulkoistusten kokonaistaloudellisuutta.

Ikävä kyllä, julkisen hallinnon rakentamisen osaaminen ja resurssit on tehostamisohjelmilla ajettu Suomessa alas. Erityisesti pienemmät kunnat ja kaupungit ovat nyt pulassa, sillä ne pystyvät harvoin tarjoamaan ammattilaisille riittävästi kiinnostavia työtehtäviä. Kärjistetysti saman teknisen toimen työntekijän pitäisi nostaa lippu koulun salkoon ja hallita samaan aikaan EU-normien mukaiset hankintasäädökset. Toimintaa on tehostettu väärästä päästä.

Ei ole tarkoituksenmukaista, että kunnat tai kunnalliset yhtiöt itse ylläpitävät katuverkkoa yksityisen sektorin ollessa niin selkeästi kokonaistaloudellisempi vaihtoehto. Sen sijaan kunnissa pitäisi löytyä osaamista oman omaisuuden hoitoon, oli kyseessä roudan vaurioittamat katujen korjausmenetelmät tai päätös homekoulun purkamisen tai korjaamisen järkevyydestä.

Harri Kailasalo, liiketoimintasegmentin johtaja, Lemminkäinen

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Fiksulla tilaamisella säästöjä katuverkon ylläpidossa”

  1. Hieno markkinamiehen kirjoitus, olisi joskus mielenkiintoista tietää mihin nämä hullujen päivien -50% pienemmät hinnat perustuvat? Onko asiasta tutkittua tietoa paljonko jokin asia on maksanut ennen itsetuotettuna ja paljonko sen maksaa nyt ostettuna? Toisaalta uskoisin, että jos jotain asiaa tehdään omanatyönä asiat tulee hoidettua peripohjaisemmin. En usko, että yksityinen kilpailtu projekti lähteen aukaisemaan ojia muuten kuin uhattuna tai tekemään päällystevaurion korjausta ellei ole aivan pakko.Asiat ovat harvoin yksioikoisia paitsi markkinapuheissa.

    1. Kirjoituksesta käyilmi,että osaamista kunnissa on kunnossapitotyöstä enää 30%:lla.Tätähän ovat yrittäjät joutuneet odotelemaan joitakin vuosia,että pystyvät osoittamaan olevansa kustannustehokkaampia, kuin kuntien tekniset.Joskus takavuosina ollessani erään kunnan palveluksessa oli yrityksiä väittämässä tekevänsä esimerkiksi auraukset halvemmalla kuin kunnan oma porukka; pyysin tekemään tarjouksen,mutta ilmoitin samalla,että minkä hinnan alle on mentävä auraus/kerta jos saa homman.Ei tullut yhtään tarjousta.Osaamisesta on kysymys,kunnossapidonkustannukset kunnissa kyllä kasvaa, jos käytännöntyöntaito pääsee katoamaan.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Harri Kailasalohttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/harri-kailasalo/