Kokeile kuukausi maksutta

Haluammeko, että tiestö on kansantalouden kehityksen tiellä?

Tietoa kirjoittajasta Nina Raitanen
Tkt, toimitusjohtaja, Suomen Tieyhdistys
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Tieomaisuuden kunto on tällä hetkellä järkyttävän huono, ja valitettavasti kehitys on menossa huonompaan suuntaan. Huonoa kuntoa perustellaan useimmiten rahan puuttumisella.
Voi olla, ettei tämä ongelma ole ratkaistavissa pelkästään rahalla. Olemmeko tällä hetkellä aivan täysin tietoisia siitä, mistä kaikki ongelmat johtuvat?

Ilmastonmuutos on tuonut mukanaan sateet ja kosteuden tierakenteessa. Rakennusmateriaalit ovat muuttuneet, ja esimerkiksi teollisuuden sivutuotteiden käytön vaikutuksia vaikkapa asfaltin kestävyyteen tai sen kierrätettävyyteen ei täysin tunneta. Urakointitavat ovat muuttuneet. Voimmeko siis puuttua kaikkiin tiestön ongelmiin entisillä materiaaleilla ja korjausmenetelmillä?
Perustienpidon rahoituksen lisäksi myös tiealan tutkimuksen ja kehittämisen rahoitus on raahannut jäljessä, tai käytännössä se on ollut liki olematonta jo vuosia. Rahoitusvajetta on ollut niin perus- kuin soveltavassakin tutkimuksessa. Käytännössä alan osaaminen on pikkuhiljaa hiipunut, ja alan kehittäjistä ja tutkijoista on pulaa.

Hankinta- ja urakointimenetelmiä on kehitetty, samoin tietomallintaminen ja koneautomaatio ovat kehittyneet kiitettävästi. Näihin on onneksi rahoitusta ollut saatavissa samoin kuin alan toimijoiden yhteishenkeä.

Itse tietä, sen materiaaleja, päällysteitä ja korjaustapoja tulisi myös tutkia ja kehittää. Alalle tulisi luoda perustutkimusta ja sille rahoitusta, jotta voisimme kehittää uusia materiaaleja ja parantaa entisiä. Kaksikymmentä vuotta sitten asfaltin kulumisongelmaa saatiin haltuun laajalla tutkimusohjelmalla. Ehkä nyt olisi aika tutkia uudelleen? Myös kehitystyön pitäisi olla jatkuvaa, sillä siinäkin voi syntyä osaamisvelkaa. Rakentamisen innovaa­tiot olisivat nyt kova sana! Missä on tierakentamisen vienti?

Tiet on suunniteltu tiettyjen normien mukaisesti tietyille nopeuksille ja mitoille, ja nämä ­asiat olisi hyvä ymmärtää tehtäessä päätöksiä. Esimerkiksi kuljetuksissa ajateltu säästö voi tulla kalliiksi tiestön osalta, kuten on huomattu, ja toisaalta puutteellinen tiestö aiheuttaa helposti sen, ettei ajateltuja säästöjä edes synny.

Kaikki korjausvelka ei siis ole kulumisesta johtuvaa, vaan sitä syntyy myös päätöksien myötä. Peräänkuuluttaisinkin kokonaisvaltaista päätöksentekoa, jossa myös päätösten vaikutukset tiestöön olisivat paremmin selvillä.

Tällä hetkellä liikkumisen palvelut ja teknologiat ovat voimakkaasti kehittymässä ja hyvä niin, koska kaikki keinot, jolla liikennettä saadaan vähennettyä ovat kannatettavia. Täytyy muistaa, että myös älyliikenne ja uudet teknologiat vaativat useimmiten tietä alustakseen ja todennäköisesti myös nykyistä parempikuntoista tietä, jotta hyödyt saadaan täysimittaisina.

Tieomaisuus ja vastuu sen hoidosta ja ylläpidosta jakautuu sekä valtiolle, kunnille että yksityisille ihmisille. Yksityistieverkon pituus on yli nelinkertainen verrattuna valtion ylläpitämän tieverkon pituuteen. Liikennemäärät tällä tieverkolla eivät tietenkään ole yhtä suuret, mutta tämän verkonosan merkitys erityisesti teollisuuden ja maataloustuotteiden kuljetuksille on iso. Tätä tieverkon osaa pidetään yllä lähinnä yksityisin varoin ja valtion panostuksella myös tähän tien osaan voidaan saada aikaan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia elinkeinoelämälle.

Jatkossa tieala ja tiestö voi hyvinkin olla joko kansakuntamme kehityksen tiellä tai viedä sen kehityksen tielle. Kumman tien valitsemme?

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Haluammeko, että tiestö on kansantalouden kehityksen tiellä?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Nina Raitanenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/nina-raitanen/