Rakentaminen keskittyy kiihtyvän muuttoliikkeen ja kaupungistumisen myötä tulevina vuosina entistä selkeämmin kasvukeskuksiin. Vaikka mitalilla on tunnetusti kaksi puolta, tämä globaali trendi on väistämätön: ennusteiden mukaan vuonna 2050 jo kolme neljäsosaa maailman väestöstä asuu kaupungeissa.
Modernia kaupunkiasumista on alettu pitää myös ekotehokkaampana vaihtoehtona. Palvelut ovat lähellä, ja työmatkat kuljetaan oman auton sijaan julkisilla liikennevälineillä.
Kaupungistuminen heijastuu luonnollisesti myös rakentamiseen. Reuna-alueiden sijasta sopivia rakennuspaikkoja metsästetään keskusta-alueilta ja raideliikenteen solmukohdista. Tontit ovat kuitenkin ahtaita ja kalliita, mikä pakottaa lisäämään kerrosmääriä.
Korkean rakentamisen trendi on vuosikymmenten viiveellä rantautumassa myös meille. Selkeimmin se näkyy pk-seudulla, jossa on käynnissä useita yli 20-kerroksisia talohankkeita. Muutaman vuoden päästä tornitalot tulevat olemaan osa kaupunkimaisemaa myös monissa muissa kasvukeskuksissa.
Korkea rakentaminen on itse asiassa positiivinen kehitysmahdollisuus koko rakennusalalle. Rakennuspaikat ovat entistä useammin keskellä asutusta ja samalla logistisesti ja rakennusteknisesti haastavia. Tämä vaatii hankkeen toteuttajilta toisenlaisia toimintatapoja kuin perinteinen taajaman laidalle kaavoitettu uusi asuinkortteli.
Onnistunut lopputulos edellyttää tarkkaa etukäteissuunnittelua, liikenne-, ympäristö- ja asukashaittojen minimointia, tarkkaa aikataulutusta ja rakennushankkeen kaikkien eri osapuolten saumatonta yhteispeliä. Laatuun on pakko panostaa, sillä korkeat kohteet ovat kulmakuntansa maamerkkejä ja rakentajiensa referenssejä. Lisäksi virheiden korjaaminen on korkeissa kohteissa työläämpää ja kalliimpaa.
Mallintaminen ja alliansseista tutut yhteistyömuodot ovatkin hyvää vauhtia nousemassa laadukkaan ja tehokkaan rakentamisen peruskiviksi. Niillä vältetään turhaa työtä, pienennetään materiaalihukkaa, parannetaan tiedonkulkua ja tehostetaan koko rakennusprosessia.
Yksi tärkeä tuottavuusaskel on myös esivalmistusasteen nostaminen, joka helpottaa ja nopeuttaa etenkin tornitalotyömaiden arkea. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi elementtitehtaalla jo valmiiksi asennettuja ikkunoita, elementeissä valmiina olevia LVIS-komponentteja tai vielä jalostetumpia valmismoduuleita. Ne nopeuttavat rakentamista ja parantavat lopputuloksen laatua, kun hankalat ja sääherkät työvaiheet voidaan tehdä sisätiloissa.
Rakentamisessa kokonaisuus on aina osiensa summa. Oman toiminnan jatkuva kehittäminen on tärkeää, mutta samalla pitää ajatella sitä, kuinka omalla tekemisellä voitaisiin parantaa koko rakennusprosessia ja loppuasiakkaan käyttökokemusta ja tyytyväisyyttä.
Rakennusalalla on pitkästä aikaa taas vauhtia. Alan kehitystoiminta ei kuitenkaan saa nyt jäädä kiireen jalkoihin.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Kasvukeskukset ovat kehityksen paikka myös rakentajille”
Tuohon esivalmistusasteen nostamiseen mahdollisimman pitkälle. Tähän minusta pitää ehdottomasti satsata ja kehittää. Jos näin toimitaan kaikin mahdollisin keinoin niin silloin ollaan menossa oikeaan suuntaan.