Pääkaupunkiseudun lähivuosikymmenten yhdyskuntarakenteelliseen tulevaisuuteen vaikuttaa kolme keskeistä muutosvoimaa, jotka pitäisi ottaa huomioon käsittelyssä olevassa yleiskaavassa ja muussa päätöksenteossa. Nämä muutosvoimat ovat keskustoituminen, monimuotoistuvat perheet sekä murtuva autoiluparadigma.
Helsingissä keskustoituminen näkyy siten, että erilaiset toiminnot hakeutuvat tiiviisiin ympäristöihin, joissa sekoittuvat asuminen, työpaikat, julkiset ja yksityiset palvelut sekä vapaa-aika. Jos 20 vuotta sitten uudet yritykset sijoittuivat teknologiakeskusten insinöörireservaatteihin, nyt startup-yhteisö kukoistaa Punavuoressa. Kaupan big-boxit eivät havittelekaan kehien risteyksiin, vaan Gigantti meni Forumiin, Expert Stockmannille ja Keskokin on ilmoittanut uudesta rautakauppakonseptista. Mennään siis sinne, missä ihmisetkin ovat. Kallion asuntojen hinnat nousevat, ja muuttoliikkeen suunta on siirtynyt kehyskunnista keskuskaupunkiin jo vuosia sitten.
Poliittisessa keskustelussa lapsiperheet saavat paljon tilaa, mutta Helsingissä noin puolet kotitalouksista on yhden ja 30 prosenttia kahden hengen kokoisia. Tosin lapsilla on vain yksi osoite, vaikka uusperheissä asutaan usein kahdessakin kodissa. Toisaalta maahanmuutto on vauhdikasta ja maahanmuuttajilla todellisia suurperheitä. Kaupunki haluaa rakennutettavan perheasuntoja ja ohjaa tätä keskipinta-alasääntelyllä. Yli 10 vuotta käytössä olleen politiikan vaikutuksista ei ole silti tehty yhtään puolueetonta arviota. En ole myöskään törmännyt tutkimukseen, joka kertoisi mikä on teoreettisesti oikea kaupungin perherakenne tai kuka todella asuu isoissa asunnoissa.
Murtuva autoiluparadigma viittaa liikkumiskäyttäytymisen muutokseen. Autojen määrä ei ole vuosiin kasvanut Helsingissä, ja vain pieni osa 18-vuotiaista ajaa heti kortin. Omistamisen sijaan korostuu käyttö. Ison vastauksen tähän tarjoavat robottiautot, jotka liikkuvat Helsingin kaduilla uskoakseni ennen vuotta 2025. Robottiauton omistaminen ei ole kiinnostavaa, koska sen saa tarvittaessa käyttöönsä.
Niitä ei myöskään kannata säilöä kaduilla tai parkkihalleissa, jolloin arvokasta maata saadaan muuhun käyttöön ilman kallista rakenteellista pysäköintiä.
Robottiautot ovat osa mobility as a service -palveluketjuja, jotka kytkevät eri liikkumismuotoja yhteen. Joukkoliikennettä tarvitaan edelleen, ja raideliikenteen välityskykyä on vaikea voittaa. Liikkumisesta puhutaan kuitenkin liikaa teknisin termein. Ratikan voima on siinä, että siitä tykätään.
Joukkoliikennekin on ”tykkäämisbisnestä”. Bussien joustavuutta korostetaan, mutta raiteet kiinnittävät kaupunkirakenteen ja antavat uskoa kiinteistösijoittajille sekä asunnonostajille: kauppakeskuksen tai kodin ohi kulkee huomennakin joukkoliikenne.
Mikä on muutosvoimien viesti kaupunkisuunnittelulle? Yleiskaavaehdotuksen ajatus tiivistämisestä ja väylien bulevardisoinnista on oikea, samoin riittävän vahvojen ja monipuolisten alakeskusten kehittäminen. Sen sijaan keskipinta-ala- ja pysäköintinormia pitäisi arvioida uudelleen.
Joukkoliikenteen ohella kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettava. Asumisessa pitäisi kehittää erilaisia teknisiä ja tunnistettavia laatuluokkia yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Nykyisillä säännöksillä, normeilla ja maanhinnoilla omistusasuminen jää monien ulottumattomiin. Ja vuokra-asujakin maksaa aina asuntolainaa, tosin vuokraisännän.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kaupunkia ihmisten tarpeisiin”