Kokeile kuukausi maksutta

Kokemukset pöytään ja nollaenergiariskit kuriin

Tietoa kirjoittajasta Jyrki Laurikainen
Jyrki Laurikainen, Raklin toimitusjohtaja
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Kohti nollaenergiarakentamista mennään kovaa kyytiä, ja toiveiden tynnyri on vielä raollaan. Hyvää valmistelutyötä on tehty muun muassa FInZEB-hankkeessa ja lukuisissa muissa kehitysprojekteissa sekä käytännön rakennushankkeissa. Nyt on oikea hetki tarkastella, mitä on jo koettu ja opittu.

Mielestäni on huomattavasti fiksumpaa asettaa realistiset tavoitteet kuin aiheuttaa yliviritettyjen vaatimusten seurauksena asiaan liittyvien riskien laukeaminen. Tavoitteiden saavuttaminen vaarantuu, mikäli rimaa korotetaan ennen kuin edellinen korkeus pystytään ylittämään puhtaasti.

Investoinnista päätettäessä on tärkeää voida varmistua siitä, että rakennus toimii valmistuttuaan suunnitellusti ja energiatehokkuustavoitteet saavuttaen. RAKLIn jäsenten kokemukset valitettavasti osoittavat, että yhä teknistyvien kiinteistöjen käyttöönottovaiheet pitenevät. Voidaan tarvita parikin vuotta säätämistä ennen kuin kaikki toimii niin kuin pitää – jos kaikilta osin silloinkaan. Tämä herättää mielessäni kysymyksen, suunnittelemmeko teknisesti liian monimutkaisia ratkaisuja. Ja toisaalta edellä kuvattu pistää väkisinkin epäilemään sitä, ettei nykyinen takuuaika ole riittävä. Yhteistyötä ja vastuunkantoa tarvitaan hankkeen osapuolten välillä vielä pitkään kohteen valmistumisen jälkeenkin.

Kun määritelmiä ja sääntelyä nyt viedään eteenpäin, toivon niiltä innovaatioita ja kehittämistä mahdollistavaa henkeä. Uskon vahvasti siihen, että kiinteistö- ja rakennusalalla on paljon edelläkävijöitä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita edistämään energiatehokkuutta. Tämä on nähty muun muassa monissa käytännön hankkeissa, RAKLIn aihetta liipanneilla klinikoilla sekä energiatehokkuussopimusten toimeenpanossa. Kun tätä vastuullista toimintaa nyt ohjataan uusilla säädöksillä, on otettava huomioon esimerkiksi se, että rakennuksen energiatasetta laskettaessa on uusiutuvan energian osuus voitava määrittää riittävän laajoina kokonaisuuksina käyttäen alueellisia kertoimia. Tämä kannustaa kehittämään tehokkaita uusiutuvan energian ratkaisuja muun muassa kaukolämpöalueilla.

Alalle on jo kertynyt paljon kokemusta energiatehokkaasta ja myös lähes nollaenergiarakentamisesta – sekä onnistumisista että epäonnistumisista. Tämän tietopohjan hyödyntäminen ja tunnistettujen riskien huomioon ottaminen on nyt lainsäädännön valmisteluvaiheessa välttämätöntä. On erittäin tärkeää välttyä liian tiukoilta E-lukutavoitteilta, jotka pahimmillaan johtavat yli-investointeihin, huonosti toimiviin ratkaisuihin ja sisäilmaongelmiin. Meidän pitää löytää monistettavia ja virheettömästi rakennettavissa olevia ratkaisuja, jotka toimivat myös käytännössä.

Meillä on erittäin hyviä kokemuksia alan ja ympäristöministeriön vuoropuhelusta lainsäädäntöhankkeiden edetessä. Odotamme, että tämä keskusteluyhteys säilyy avoimena myös tämän hankkeen aikana.

Kiinteistönomistajien investointipäätökset syntyvät tuotto-riski -arvioiden pohjalta ja toivon, etteivät nämä osoittaudu energiatehokkaan rakentamisen osalta mahdottomiksi. Ratkaisevaa on, muuttuuko laskennallinen energiansäästö todella toteutuneeksi elinkaaren aikana ja onko erilaiseen välineistöön investointi loppupeleissä kannattavaa. Meillä kaikilla on yhteinen tavoite toteuttaa kestävän kehityksen mukaisia, asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla palvelevia tiloja.

Tuoreen ROTI-raportin sanoin: tehdään vähemmällä enemmän parempaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Kokemukset pöytään ja nollaenergiariskit kuriin”

  1. Toimin organisaatiossa joka rakentaa itselleen tiloja omaan käyttöön ja meilläkin menee pari vuotta ennen kuin saadaan talotekniikka toimimaan oikein (vaikka on aika pitkälle vakiotoimijat). Niin mitenkähän nämä ns. kertarakentajat ymmärtävät talonsa tekniikan ja osaavat vaatia tekniikan toiminnan oikeellisuuden varsinkin, kun ollaan usean urakoitsijian varassa.

  2. Kuulepa Jyrki,
    koko Suomi huomioonottaen se varsinainen energiahukka on vanhoissa kerrostaloissa, ja pienemmältä osalta rivi- ja omakotitaloissa. Kerrostalojen huolto on kirjavaa ja yleensä bisnespohjalta heikkoa. Ne tulisi saattaa taloautomaation kautta etävalvontaan ja toissijaisesti saada korjaamaan rakenteet vaikkapa noin D-luokkaan. Tämä uudisrakentamisen nollatouhu on ympäristöministeriön reaalimaailmasta erkaantuneiden cityvihreiden päiväunia.

  3. Asko on täysin oikeassa. Vaikka uudisrakennuksista kaikista tehtäisiin voimalaitoksia (tästäkin jo ministeriössä haaveillan) eli sähkö tuottavia, niin ei sillä paljoa vaikuteta energiansäästöön, koska kiinteistökanta uudistuu parin prosentin vuosivauhtia. Erilaiset talotekniikkahärpäkkeet kuluttavat sähköä ja lisäksi tulee eittämättä viilennystarpeet jopa puoleksi vuodeksi. Kaupan päälle tulee sisäilmaongelmat koska ei osata suunnitella, ei rakentaa ei käyttää eikä huoltaa näitä mainostettuja järjestelmiä. Eri järjestelmien toimiva integrointi on kaukainen haave.

    On selvää, että talotekniikkalobbarit on liikkeellä ja ympäristömisteriön pääosin lvi-taustaiset virkamiehet kuuntelevat korvat höröllä.

  4. Uudisrakentamisessa ollaan jo hyvällä tasolla energiankulutuksen osalta. Eristyspaksuudet ovat lähellä tasoa, jossa paksuuden lisääminen ei tuota enää suuria säästöjä. Tämä tulee esille myös FinZEBin tutkimuksista. Vaipan eristävyys ja tiiveys ovat kestäviä sijoituksia, ja perusta alhaiselle energiankulutukselle.

    Talotekniset järjestelmät tulisi mitoittaa järkevästi. Hyvällä hyötysuhteella toimiva hallittu ilmanvaihto on järkevä uudisrakennukseen, mutta ilmanvaihdon säätäminenkin tuntuu olevan aivan hakusessa.

    FinZEBissä haluttiin kiristää talotekniikan vaatimustasoa monilta osin, mutta mitenköhän nämä järjestelmät sitten käytännössä tulevat toimimaan. Epäilyksiä on, ainakin allekirjoittaneella.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Jyrki Laurikainenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/jyrki-laurikainen/