Vuorineuvos Ilpo Kokkila (68) osoitti, että idänkaupan taidot ovat hänellä hyppysissä eikä hän suinkaan ole vielä valmis eläkkeelle. Ydinvoimalan projektinjohtosopimuksen kaappaus YIT:n nenän edestä tuo muistumia 1980-luvulta ja SRV:n syntyajoilta. Ratkaisukin oli kokkilamaisen luova eli omistajaksi meno ja projektinjohtosopimus kytkettiin kokonaispaketiksi, jolla samalla pelastettiin ydinvoimahankkeen toteutuminen.
”Jos hanke olisi kaatunut, se olisi jättänyt syvät arvet Suomen ja Venäjän suhteisiin”, hän sanoi Helsingin Sanomissa. EK:n entisenä puheenjohtajana hän ymmärsi hyvin myös hankkeen merkityksen koko elinkeinolämälle ja Suomen teollisuuden tulevaisuudelle.
Selvää poikamaista rehvakkuutta oli aistittavissa sekä Kokkilan Helsingin Sanomille antamassa haastattelussa että SRV:n toimitusjohtajan Juha Pekka Ojalan Rakennuslehdelle antamissa kommenteissa. Iso paukku tai jytky se varmaan olikin kilpailijoille, sillä kolmen miljardin euron urakan projektinjohtamisessa riittää SRV:lle työtä vuosikausiksi. Riskitkin on varmaan mietitty tarkoin Olkiluodon varoittavan esimerkin vuoksi.
Hattua voi silti nostaa koko rakennusalan puolesta, sillä tällaisia hankkeita Suomi tarvitsee tänä aikana.
Iso koko rakennusalaa kiinnostava kysymys on, kuinka paljon hanke työllistää suomalaisia. Olkiluodon kolmosreaktorin rakentaminen on tässä suhteessa ollut iso pettymys, vaikka sitä hehkutettiin etukäteen nimenomaan kotimaisuudella.
Ojala muistutti Rakennuslehden haastattelussa, että SRV:llä on vahva kotimainen aliurakoitsijaverkosto, mutta Kokkila arvioi Hesarissa tylysti, että pääosan rakennustyöstä tekevät venäläiset itse. Se onkin luonnollista, sillä Rosatomilla on kymmenien vastaavanlaisten hankkeiden kokemus takanaan ja Titan on kokenut rakentaja. Suomalaiskumppania tarvitaan lähinnä luvitukseen ja suomalaisosapuolten töiden johtamiseen. Siinä suhteessa SRV:n sopimus lienee lähempänä projektinjohtokonsultointia kuin varsinaista projektinjohtourakointia.
Rakennusliittto ehti jo ärähtää Kokkilan sanoista. Liiton mukaan venäläiset tarvitsevat Suomeen työluvan eikä sellaisia pitäisi antaa ainakaan sellaisiin rakennustöihin, joiden osaajia on Suomessa kortistossa.
Pääministeri Juha Sipilän havitteleman yhteiskuntasopimuksen ja ydinvoimahankkeen yleisen hyväksyttävyyden kannalta olisi tärkeää, että päätoteuttajat voisivat mahdollisimman pian kertoa, kuinka suurta suomalaisuusastetta he tavoittelevat ja miten työt on tarkoitus kilpailuttaa ja toteuttaa.
Rakennusliiton on kuitenkin turha luulla, että suurhankkeissa olisi paluuta Loviisan ydinvoimaloiden rakentamisen tapaiseen aikaan, jolloin liitto painostusvallaan vedätti suomalaisraudoittajien hintoja pilviin. Olkiluodossa tämä yritys kaatui nopeasti siihen, että tilaaja lähti hankkimaan työhaluisia raudoittajia Puolasta.
Sitä en jaksa uskoa, että SRV:stä tulisi ydinvoimalaosakkuuden myötä sähkön myyjä. Kyseessä on pitkälti samanlainen mukaanmeno hankkeeseen kuin mitä tapahtuu jatkuvasti omaperusteisissa toimitilahankkeissa. Omistuksen kautta varmistetaan hankkeen liikkeellelähtö, mutta irtautumien tapahtuu sopivan tilaisuuden tullen. Silloin ei enää kysytä ostajan kotimaata. Ei sitä kysytä kauppakeskusten ostajiltakaan.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Kokkilalle tuli iso jytky”
Näin valitettavasti mennään veli venäläisen talutusnuorassa tässäkin.
Milloin spetznatsit tulevat voimalan työmaalle turvamiehiksi? Poislähtöänsä on turha kysyäkään.
Ei minulla Kokkilaa vastaan mitaan ole, toivottavasti siella tarvitaan myos suomalaisia venajan pitkaa tyokokemusta ja kielitaitoa osaavia rakennusalan ammattilaisia.
Nimimerkilla; entinen SRV;lainen.
Onko kyseessä sama Kokkila, joka kierrätti aivan äskettäin firmansa rahoja veroparatiisin kautta? Jos on, niin kylläpä on isänmaallinen mies, totta tosiaan.