Kokeile kuukausi maksutta

Korjausten kehittämiseen löytyy keinoja ja halukkuutta

Tietoa kirjoittajasta Juha Salminen
Konsultti & kehittäjä Salmicon oy
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Jouko Taskinen kaipasi Rakennuslehdessä 16.5. uutta ajattelua asunto-osakeyhtiöiden korjauksiin ja peräsi ideoita toiminnan parantamiseksi. On totta, että taloyhtiökorjauksissa usein osaamattomimmat tilaajat ja toteuttajat kohtaavat toisensa, ja jälki on sen mukaista. Samassa lehdessä kerrottiin Tampereen allianssihankkeesta, jossa tilaaja yhdessä suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa pohtivat yhdessä ratkaisuja ja säästöjä koko hankkeen eduksi. Tällainen toiminta on rakennusalalla Suomessa uutta ja on liian helppoa kuitata, että se toimisi vain isoissa hankkeissa.

Allianssimallin kaltaisia toteutusmuotoja viritellään useissa talonrakennushankkeessa ja myös asuntoyhtiöt ovat tarttuneet siihen. Kyse ei ole niinkään puhdasoppisesta allianssista, vaan toimivaksi todistetun perusidean sovelluksesta. Uutta toteutusmuotoa voi kutsua vaikka yhteistyöurakaksi ja se sisältää allianssin keskeisiä elementtejä. Näitä ovat ainakin osapuolten yhteinen suunnittelu ja tavoitekustannuksen määritys sekä kaikkia osapuolia koskeva yhteistyösopimus.

Taskisen kysymykseen voisi siis vastata toisella kysymyksellä: jos tulokset eivät tyydytä, kannattaako odottaa parempia tuloksia jos jatkuvasti toimitaan samalla tavalla? Jos vastuun pilkkomiseen ja sopimusjohtamiseen perustuva malli ei toimi, muutetaan mallia yhteistoiminnalliseen suuntaan, jolloin hankeprosessi ja sopimusmalli kannustavat toimimaan asiakkaan eduksi.

Väitämme, että yhteistyömalli on asiakkaalle edullisempi ja myös urakoitsijat kiinnostuvat siitä sitä myötä kun oivalletaan, että vaikka tavoitekate voi jäädä kiinteähintaista alhaisemmaksi, se myös yleensä saadaan koska riskienhallinta on helpompaa yhteistyössä. Kun huomio on hankkeen kokonaiskustannuksissa eikä kunkin osapuolen omassa projektissa, myös tuotannonohjauksen ja -tekniikoiden kehitys saa vauhtia.

Näistä uusia toimintamalleja kehitetään esimerkiksi Suomen Lean Construction instituutin ryhmähankkeessa ja TEKESin korjausohjelmassa. Vaikuttaa siis että alalla ollaan halukkaita ja valmiita muuttamaan nykyistä toimintakulttuuria. Mitä jos kokeiltaisiin tällä tavalla käydä Taskisen esittämiin haasteisiin käsiksi?

Vastaus syntyi Rakennuslehden kirjoituksista seuranneen keskustelun perusteella LCIFIN2 -kehitysprojektin ekskursiomatkalla San Franciscossa, jossa 10 alan keskeistä yritystä on tutustumassa kansainväliseen tapaan toteuttaa yhteistoimintahankkeita. www.lcifin.fi

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Korjausten kehittämiseen löytyy keinoja ja halukkuutta”

  1. Mitähän minulla on jäänyt ymmärtämättä? Pientaloremontteja olen tehnyt yli 10 vuotta niin, että asiakkaan kanssa yhdessä määritellään remontin laajuus, aikataulu, lopputuloksen laatu, kustannukset, työnjako jne. Kuukauden remonttiin voi helposti määritellä päivän tarkkudella eri työvaiheet, jolloin asiakkaan on helppo seurata työn etenemistä. Samalla hän tietää mitä hänen itse pitää huolehtia mihinkin päivään menessä.Jos käytettävissä on eriliset suunnittelijat, työnjohtajat, logistiikkapalvelut jne, homman pitäisi olla todella helppoa. Olen toki nähnyt miten joissakin organisaatioissa suorastaan ponnistellaan asioiden sotkemiseksi.

  2. Juha Salmisella on totta kai hyviä ideoita, ja ne toimivatkin ammattirakennuttajien kanssa. Ongelmana on se, että niiden käyttö vaatii vielä enemmän ammattitaitoa rakennuttajalta kuin perinteinen urakointi. Sellaista taitoa ei amatöörihallituksilla ole eikä sitä kertarakennuttajalle kerrykkään. Isännöitsijät puolestaan eivät osaa/viitsi/ehdi paneutua yhden asoy:n asioihin, kun on 30-40 kiinteistöä hoidossa. Toki vika on pitkälti asuntoyhtiöiden, eivät osaa vaatia isännöitsijöiltä tarpeeksi ja pyrkivät saamaan hyvää isännöntiä mahdollisimman halvalla.
    Päteviä, riippumattomia projektipäälliköitä, joita asoyn hallitukset voisivat palkata hoitamaan rakennuttajatehtäviä ei ole, sama koskee valvojia. Eli ei hyvältä näytä, kun miljardihankkeet odottavat. Nykymenolla ei voi jatkaa, kansallisomaisuus on vaarassa.
    Toistan ehdotukseni ”kilpailusta” on se sitten nimeltään innovaatio-, kirjoitus-, keksintö- tai mikä tahansa. Olen valmis lahjoittamaan omista rahoistani 500 euroa palkinnoksi hyvistä ehdotuksista prosessin, menetelmien ja säädösten kehittämiseksi.

  3. ”Näistä uusia toimintamalleja kehitetään esimerkiksi Suomen Lean Construction instituutin ryhmähankkeessa ja TEKESin korjausohjelmassa. Vaikuttaa siis että alalla ollaan halukkaita ja valmiita muuttamaan nykyistä toimintakulttuuria. Mitä jos kokeiltaisiin tällä tavalla käydä Taskisen esittämiin haasteisiin käsiksi?”
    Onko uutta konkreettista tapahtunut kahden vuoden aikana?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Juha Salminenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/juha-salminen/