Kokeile kuukausi maksutta

Kuluttajien vaateisiin on osattava vastata

Tietoa kirjoittajasta Veijo Käyhty
Päätoimittaja
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Vantaan kaupunki teetti asuntomessujen kolmen kerrostalon ja kahdeksan omakotitalon hiilijalanjäljestä laskelman. Keskimääräisesti omakotitalon vuosittaisista hiilipäästöistä syntyy rakentamisesta 29 prosenttia, lämmityksestä 23 prosenttia, lämpimästä vedestä 16 prosenttia, sähköstä 11 prosenttia, huollosta 8 prosenttia ja vedestä 3 prosenttia.

Vantaan kaupungin projektipäällikkö Paavo Hiltunen uskoo, että tulevaisuudessa paine hiilijalanjäljen pienentämiseen tulee nuorilta kuluttajilta. Harva kuluttaja osaa vaatia laskelmaa tulevan asuntonsa hiilijalanjäljestä. Olisi tärkeää kertoa ostajille, millä innovaatioilla päästöjä on vähennetty rakentamisen aikana ja millaiset päästöt ovat elinkaaren aikana.

Pienemmissä asunnoissa asuntokohtainen hiilijalanjälki on pieni, mutta rakennuskohtainen saattaa olla suuri joillakin alueilla esimerkiksi kaukolämmön vuoksi. Hiilijalanjälki on pienempi esimerkiksi sen vuoksi, että rakennus on tehty puusta. Maalämmön valinta pienentää päästöjä. Aurinkokeräimien innovatiivinen käyttö pienentää päästöjä, ja takoilla lämmitettyä vettä tai niiden tuottamaa lämpöä voidaan uusien innovaatioiden myötä käyttää lämmitysputkistoissa.

Yksi messujen mielenkiintoinen kohde on Euroopan suurin puukerrostalo. Teimme kohteesta läpileikkauksen, mikä paljasti mielenkiintoisia asioita puukerrostalorakentamisesta. Voidaan jopa puhua puisesta ”kipsilevytalosta”, sillä 186 asunnon taloon kului kipsilevyä 84 000 neliötä eli 22 täysrekallista. Puuta kului 3 000 kuutiota eli noin 120 tukkirekallista. Vaikka puukerrostalon rakentaminen oli 30 prosenttia nopeampaa, se ei kuitenkaan tee taloa halvemmaksi.

Puukerrostalon rakennesuunnittelu tietomalleineen vei aikaa lähes kolminkertaisesti normaaliin betonitaloon verrattuna, ja lisäkustannuksia tuli sääsuojassa rakentamisesta ja äänieristysvaatimuksista. Paloturvallisuus on puukerrostalon rakentamisen haaste, mutta asia herättää myös kysymyksiä. Pölkky Oy:n Jouko Virranniemi kysyykin, miksi betonitaloissa voi pinnat paneloida, mutta puutalossa kaikki pitää peittää kipsilevyillä. Olisiko normeissa ja palomääräyksissä korjattavaa?

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Kuluttajien vaateisiin on osattava vastata”

  1. Suunnitteluun käytetystä ajasta ei kannata juuri johtopäätöksiä vetää, jos vertaillaan ”normaalia betonitaloa” ja ”Euroopan suurinta puukerrostaloa”. Ainoa johtopäätös lienee se, että ennen ei olla täällä vastaavaa kohdetta suunniteltu. Työ on todennäköisesti ollut jotain muuta kuin nimiöiden vaihtoa vanhoihin elementtipiirustuksiin.

    Miksi pudottaa puukerrostalon hintaa omakustannustasolle, kun markkinoilta voidaa saada parempikin tuotto?

    Sääsuojassa rakentaminen taas voisi olla yhtä velvoittavaa materiaalista riippumatta, kun katsoo, miten ollaan betonitalojen kanssa ”onnistuttu”.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Veijo Käyhtyhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/veijo-kayhty/