Laiskalla ei ole kiire sutta tekemään

Rakennusyrityksiin kannattaisi palkata vain laiskoja rakennusinsinöörejä. Miksikö? Samasta syystä, minkä vuoksi Toyota on palkannut patalaiskoja autoinsinöörejä.

Laiska yrittää aina päästä helpoimmalla. Jo tenavana, kun kaverit lähtivät juoksemaan kilpaa kioskille, laiska valitsi lyhimmän reitin ja oli kävellen ensimmäisenä jäätelöä maistamassa.

Kovassa kiireessä kukaan ei ehdi miettiä mitään. Laiskalla ei ole kiire, koska hän tuumaa  ensin, miten asiat voisi hoitaa helpoiten, ja ryhtyy vasta sitten työhön.

Hän ei halua itse pohtia kaikkea vaan heittää pallon mielellään suunnittelijoille ja työmiehillekin. Yhdessä miettimällä keskeneräisistäkin ideoista voi jalostua työtä säästäviä
oivalluksia. Kun käyttäjätkin ovat heti mukana, suunnittelijoiden ei tarvitse odotella lähtötietoja ja kukaan ei lopulta kehtaa valittaa lopputuloksesta.

Laiska tietää, että rakentaminen on paljon kivempaa, kun detaljit on mietitty suunnittelutoimistossa eikä hänen tarvitse pähkäillä niitä työmaalla. Mieluiten hän ottaa suunnitelmat tietomallin muodossa, jolloin ei tarvitse törmäyttää lvi-putkia työmaalla ja massat saa nappia painamalla.

Laiska ei viitsi tehdä mitään turhaa eikä joutavaa eikä myöskään sutta ja sekundaa, jotta ei joutuisi korjaamaan omia virheitään. Kertatekemisessäkin on riittämiin huhkimista. Hän ei halua tehdä hirveästi hukkaakaan, koska joutuisi itse raahaamaan ylimääräiset tavarat
työmaalle ja sieltä sitten pois.

Häntä ei huvita opettaa samoja asioita aina uusille työmiehille ja aliurakoitsijoille. Helpommalla pääsee, kun ottaa tutut miehet seuraavallekin työmaalle ja katselee joutilaana vierestä, kuinka yhdessä harjaantuneet kaverit paiskovat töitä aina vain nopeammin.

Laatua hän ei halua haukkana valvoa eikä kuluttaa aikaansa kuponkien täyttämiseen. Mieluummin hän kertoo huolella työntekijälle, mitä tältä vaaditaan, ja sitten kun hän näkee, että jälki vastaa odotuksia, hän jättää valvonnan tekijälle itselleen.

Niin laiska hän ei kuitenkaan ole, että hän tuhlaisi aikaansa tavaroiden tulon odotteluun ja vetäisi muiden kanssa lonkkaa vartoessaan mestan vapautumista. Hän suunnittelee hankinnat ja työvaiheet niin, että jokainen selviää omasta hommastaan nopeasti pois toisten jaloista.

Laiskan ainoa kiire on saada hommat hoidettua työpäivän aikana ja talo valmiiksi ennen loman alkua. Sen hän kuitenkin tietää, että jos talo rakennetaan kestämään sata vuotta, ei siinä kuukauden tinkimisellä suunnitteluajassa tai viikon tinkimisellä betonin kuivumisajoista saa kuin asiakkaallensa pahan mielen ja itsellensä ahkeran, mutta tyhmän ja kelvottoman rakentajan maineen.

Laiskoilla, mutta hoikilla rakentajilla on oma yhdistyskin, Lean Constuction Insitituutti (www.lci.fi). Yksi yrityksen jäsenistä, tekniikan tohtori Juha Salminen Constista listasi Toyotan jo 1990-luvulla kehittämän leanin periaatteiksi rakentamisessa seuraavat:

– Arvoa asiakkaalle -> Enemmän painoa käyttäjälähtöiseen suunnitteluun ja rakentamisen valmisteluun. Käytetään hankemuotoja jotka mahdollistavat yhteistyön jo alkuvaiheessa.

– Hukka pois -> Karsitaan tekemistä, joka ei tuota arvoa asiakkaalle. Käytetään moderneja
tuotannonohjauksen ja laadunhallinnan menetelmiä sen saavuttamiseksi.

– Jatkuva parantaminen -> Kyseenalaistetaan ja mietitään päivittäin miten voidaan toimia paremmin. Luodaan kulttuuria, jossa se sallitaan ja kannustetaan kaikkia ottamaan vastuu paitsi omista töistään, myös niiden kehittämisestä.