Kokeile kuukausi maksutta

Uusi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (keskusta) piti juhannuksen alla, pari viikkoa ministerin virassa oltuaan tiedotustilaisuuden, jossa hän esitti linjanvetojaan. Odotin mielenkiinnolla, poikkeaako Bernerin liikennepolitiikka viime vuosien edeltäjiensä linjasta.

Liikenneministerin ovi on käynyt viime vuosina tiuhaan. Berner on neljäs liikenneministeri neljän vuoden sisään. Kataisen hallituksen vasemmistolainen ministeri Merja Kyllönen lopetti, kun hänen puolueensa vetäytyi hallituksesta maaliskuussa 2014. Seuraavaksi oven avasi kokoomuslainen kuntaministeri Henna Virkkunen, joka sai hoitaakseen myös liikenneministerin salkun. Hän tiesi jo salkunkannon aloittaessaan melko varmasti siirtyvänsä EU:n parlamenttiin muutaman kuukauden päästä ja työn jäävän pätkätyöksi. Paula Risikko (kok) aloitti vuosi sitten liikenne- ja kuntaministerinä Stubbin hallituksessa ja jätti samalla sosiaali- ja terveysministerin tehtävät.

Bernerin kolmen edeltäjän linjoissa on ollut vain painotuseroja. Merkittäviä linjaeroja heidän työssään ei ole ollut nähtävissä. Kyllönen teki heistä likaisen työn erottamalla silloisen liikenneviraston pääjohtajan. Niin ministeriö sai Liikenneviraston tiukkaan talutusnuoraansa.

Berner tuli ministeriksi ja kansanedustajaksi politiikan ulkopuolelta, yritysmaailmasta. Se näkyi myös hänen ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan. Hän myönsi avoimesti tietämättömyytensä ja siirsi useisiin kysymyksiin vastaamisen ylijohtaja Minna Kivimäelle. Yritys- ja elinkeinoelämän näkökulma tuli vahvasti esiin hänen omissa puheenvuoroissaan.

Ministeriön virkamiehet, kansliapäällikkö Harri Pursiainen etunenässä, ovat vannoneet viime vuodet älyliikenteen nimiin. Maas-ajattelu (Mobility as a service) eli liikenne palveluna on ollut heidän lempiteemansa viime vuosina.

Ensituntumalta Bernerin suurin linjaero edeltäjiinsä on juuri tämän palveluajattelun korostaminen. Virkamiesten ajatukset ovat löytäneet otollisen kasvualustan. ”Keskitytään palvelukonseptien rakentamiseen. Digitalisointiin panostetaan ja säännöksiä purkamalla poistetaan toiminnan esteitä. Kokeilujen kautta luodaan uutta liiketoimintaa”, Berner aloitti tiedotustilaisuutensa.

Moni saattoi odottaa keskustalaiselta ministeriltä erilaista painotusta ja vahvoja kannanottoja tieverkon puolesta. Berner sanoi toki, että nykyinen liikenneverkko pitää saada kuntoon ja korjausvelka alas. Korjausvelan pienentämiseen hallitus lupaa hallitusohjelmassa 600 miljoonan euron lisäpanostuksen. Berner haluaa löytää uusille hankkeille vuonna 2018 rahoitusmekanismin, samoin myös korjausvelan pienentämiseen.

Se, muuttuuko painotus liikenneverkon rakentamisen ja kunnossapidon suuntaan, jäi vielä arvoitukseksi. Jotain viitteitä tästä oli tiedotustilaisuudessa ilmassa. ”On kyse taseesta. Ei ole pidetty huolta tasearvosta. Se pitää saada kuntoon. Investointien on ylitettävä poistot”, Berner sanoi. Sen voi tulkita niin, että investoinnit eivät ole olleet riittävät.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Liikenneministeri Anne Berner haluaa taseen kuntoon”

  1. Eiköhän tuo kiertotarina kerro tehtävän hoidon merkityksestä kaiken eli sen että poliitikot/puolueet eivät kanna mitään vastuuta asioiden hoidosta saati kehittämisestä. Tarvitaanko reformi jossa polittikon/puolueiden vastuu määritellään uudelleen ?

    1 % kansasta kuuluu puolueisiin, mikä on vastaava % -osuus osaamisesta ?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Auri Häkkinenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/auri-hakkinen/