Kokeile kuukausi maksutta

Lisäkerroksia yhteistoimintaurakoilla

Tietoa kirjoittajasta Tapio Virta
Aluejohtaja, asuntokorjausyksikkö, Consti Julkisivut Oy
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennuslehti uutisoi viime vuoden lopulla Helsingin Rakuunantiellä tehtävästä lisäkerrosrakennusurakasta, jota toteutamme. Olemme olleet kehittäjänä ja kumppanina mukana useammassakin vastaavassa kohteessa, ja kiinnostus lisäkerrosten rakentamista kohtaan kasvaa jatkuvasti.
Suomalaiset lähiöt on rakennettu väljästi ja tiivistäminen on vielä mahdollista. Lisä- ja täydennysrakentamiselle tulee aina asettaa tavoitteeksi asuinympäristön parantaminen. Tiivistäminen on perusteltua siellä, missä asukkaiden tarvitsemat palvelut ovat jo olemassa.

Rakennustuotteiden valmistajat ovat tuoneet tarjolle hyviä ratkaisuvaihtoehtoja, kuten perinteistä betonielementtiä kevyempiä rakenteita. Näin olemassa olevat perustukset kestävät lisäkerrosten kuormituksen.

Suomalainen rakennuskanta on peruskorjausiässä, ja useasti sekä talon sisäpuolen talotekniset järjestelmät että ulkovaippa kaipaavat perusparannusta samanaikaisesti. Samassa yhteydessä toteutettavilla lisäkerroksilla voidaan kattaa peruskorjauskustannuksia. Kunnallisille vuokra-asuntotoimijoille lisäkerrokset ovat oiva keino vastata muuttuneeseen kysyntään ja käyttää yhteisiä varoja kustannustehokkaasti.

Lisäkerroksilla saadaan korjattua nopeasti asuntotyyppien kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa. Kaupungeissa esimerkiksi yksiöitä ja kaksioita saadaan tätä kautta nopeammin markkinoille kuin uudisrakentamisella, mutta vain jos kaavoitus etenee riittävän notkeasti.

Koska hankkeet ovat mutkikkaita ja vaativat usean osatekijän yhteensovittamista, niihin sopivat erityisen hyvin yhteistoimintaurakkamallit, jotka perustuvat tilaajan ja urakoitsijan väliseen yhteistyöhön hankkeen alusta lähtien. Yhteistoimintaurakassa tavoitellaan toimintamallia, jossa organisaatioiden rajat häivytetään ja projekti toteutetaan yhteisessä projektiorganisaatiossa. Yhteistoimintaurakoissa kehitetään tilaajan tavoitteet toteuttava ratkaisu yhteistyössä ja toteutetaan se lean-pohjaisella tuottavuutta ja asiakaslähtöisyyttä korostavalla tuotantomallilla, johon teollisesti esivalmistettujen komponenttien käyttö sopii hyvin.

Kehitysjohtaja Juha Salminen Constista on kirjoittanut kirjan Toteutusmuodot taloyhtiön korjaushankkeessa. Siinä hän suosittelee, että yhteistoimintaurakan tarjousvaihe tehtäisiin kaksivaiheisena neuvottelumenettelynä. Ensimmäisessä vaiheessa tarjoajista valitaan 3–4 parasta. Tällä varmistetaan, että melko työlääseen valintaan osallistujat ovat sitoutuneita ja halukkaita panostamaan siihen. Lopullinen tarjouskilpailun voittaja valitaan neuvottelumenettelyn toisessa vaiheessa.

Yhteistyön suurimmat hyödyt ovat kaikille yhteiset tavoitteet ja ennustettavuuden paraneminen. Näiden myötä pysytään budjetissa sekä aikataulussa ja lopputulos on laadukas ja suunnitelmien mukainen. Yhteistoimintaurakka voidaan käynnistää hyvinkin vähäisellä esityöllä, koska tarvittavat suunnitelmat ja dokumentit syntyvät hankintaprosessin aikana.

Avain uusien palvelujen ja ratkaisujen kehittämiseen on usein juuri korjaushankkeen urakkamuoto. Se voi mahdollistaa uusien korjausratkaisujen tarjoamisen tai peräti niiden kehittämisen yhdessä tilaajan kanssa. Perinteisesti toimittaessa uusia innovaatioita ei välttämättä päästä edes esittämään.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Lisäkerroksia yhteistoimintaurakoilla”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Tapio Virtahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/tapio-virta/