Olen tukenut Oulun rakennusvalvonnan lisäarvon tuottamista vuodesta 1995. Samalla olen hämmentänyt alan valtavirtaa Rakennustarkastusyhdistyksen pöydissä vuodesta 2003. Mutta koskaan en päässyt vapautumaan rakennesuunnittelun tuskasta ja liikkeenjohdon tulospakosta. Hyvä vain, sillä henkilöturvallisuus on ollut tärkeää ja omavarainen talous kehittämisen ehto. Kohta voin arvioida kokemaani etäältä. Jäin vuodenvaihteessa virkatyöstäni eläkkeelle. Olen nähnyt, että rakennusvalvontaa voi tehdä monella oikealla tavalla, laatutavoitteisestikin.
Mihin rakennusvalvonnan kannattaa ”iskeä” laatuasiassa ensin: ehdottomasti lakisääteisten asiakkaidensa palveluun ja lupa-asioiden sujuvuuteen. Sitä kautta avautuu rakennusvalvonnalle portti laadun lähteille, laatuun vaikuttamiselle. Ensimmäiseksi kysytään ihmissuhdetaitoa. Sen kautta vaikutetaan, ei tiukalla ilmeellä ja menemällä tilanteisiin pykälät edellä. Sujuvuuden jälkeen kannattaa ”iskeä” lupa-asioihin tavoitteellista sisältöä, asiakkaiden tunnistamaa hyötyä. Se ei ole mahdotonta. Mutta nykyaikainen rakennusvalvonta ei ole enää vanhakantaisten jähmeiden tarkastajien laji.
Nostan yhden kipukohdan esille. Lupavaiheen sujuvoittaminen ja solmujen avaaminen on herkkua kaikille rakennuttajille ja mannaa isolle teollisuudelle. Siellä lupavaiheen sujuvoittaminen tarkoittaa luvan käsittely- ja päätösaikataulujen ja lupaehtojen riittävää sitovaa ennakointia, tietysti lupapäättäjää ohittamatta. Päätösvalta pitää olla riittävän lähellä ja varhain linjaamassa mahdollisuuksia. Rakennustarkastajan pitää asettua auttavasti rakennuttajan tehtävänhallinnan ketjuun. Tämä ei tarkoita rakentamisen laillisuustarkastelun tai muun tarpeellisen laiminlyöntiä.
Olen ymmärtänyt palautteesta, että sujuvoittamista arvostetaan. Rakennuttajan on vaikea suunnitella hankettaan ja kallista varata miljoonien rahoitusta sekä isoja henkilö- ja laiteresursseja, jos luvan aikataulusta (1 kk – 1 v) ja ehdoista ei voida sopia riittävästi ennakkoon. Ennakointi ei ole vielä maan tapa.
Mutta ei yhteistyö pääty lupakäsittelyn ennakoimiseen. Samoissa pöydissä keskustellaan myös rakentamisen laatukysymyksistä, muun muassa kosteudesta, energiasta ja sisäilmasta. Rakennusvalvonta tuo omia korostuksiaan mukaan ja perustelee niiden hyödyllisyyttä. Hyvässä yhteistyössä sovitaan keskeiset tavoitteet ja laatuasiat. Kaikki saavat jotakin toisiltaan.
Edellä mainittu asioista sopiminen hieman täydennettynä tarkoittaa ”suunnittelun aloituskokousta”. Mitään tehokkaampaa keinoa ja kohtaa vaikuttaa isojen hankkeiden laatuvalintoihin en ole rakennusvalvontatyössä löytänyt. Rakennustyön aloituskokous on säädöspohjainen, suunnittelun aloituskokous ei. Miksi? Kokouksessa rakennuttaja, suunnittelijat ja kaavoittaja sopivat rakennusvalvonnan johdolla rakentamisen tavoitteista. Tällöin myös laadun kipukohdat käsitellään oikea-aikaisesti ja menettelyt niiden hoitamiseksi sovitaan ja kirjataan kaikkien tietoon.
Kun rakentamisen laatuasioita ratkotaan ylätasolla, toivoisin päättäjien vain oivaltavan, että on olemassa valmis operatiivinen taho, rakennusvalvonta, jonka ohjauksen ja päätösten kautta kaikki talonrakentaminen kulkee lakisääteisesti suunnittelun alusta käyttöönottoon asti. Onko todella niin, että sitä ei haluta resursoida ja hyödyntää laajasti laadun tukemiseen?
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Lupavaiheen sujuvuutta parannettava”
Järkipuhetta rakennusvalvonnalta. Oulu on ollut monessa muussakin asiassa edelläkävijä. Toivottavasti tässäkin. Toivottavasti Espoossakin vihdoin ymmärretään toiveet lupaprosessin sujuvoittamisesta koko alan ja yhteiskunnan eduksi. Jos ei muu auta, niin laitetaan asia rakennusvalvojien ja kaavoittajien bonusperusteisiin. Liikkeelle voisi lähteä nollatoleranssista eli yksi myöhästyminen veisi bonukset, toinen johtaisi puhutteluun ja kolmas muihin seuraamuksiin, kuten uudelleenkoulutukseen.
Toivottelen leppoisia eläkepäiviä vaan Tapanille Ouluun ja annapa silloin tällöin edelleen ”isällisiä” ohjeita kollegoille. Ken on tehnyt pitkän päivätyön alalla ja toiminut myös yksityisellä sektorilla vetovastuussa ”näkee metsän puilta”. Rakennusvalvonnan tehtävähän on edesauttaa hankkeeseen ryhtyvää selviytymään rakennushankkeesta kelvollisesti ja täyttämään yhteiskunnan kulloinkin asettamat vaatimukset rakentamiselle. Valitettavasti vain uusia vaatimuksia suolletaan rakentamiselle jatkuvasti ja muutetaan entisiäkin tämän tästä vaivautumatta keräämään ensin kokemuksia, kuten energiatehokkuuden suhteen viime vuosina on tapahtunut. Ja lupaprosessissa lausunnonantajat mittaavat omaa painoarvoaan, kun lakeja muutetaan ja sektoriviranomaisillle annetaan lisää sanavaltaa. Vauhdita siinä lupaprosessia.
Vuosikausia sitten aloitettiin Tampereella isojen hankkeiden tiimoilla kokoamaan kaikki osapuolet saman pöydän ääreen lupapalaveriin (suunnittelukokoukseen) ja tarvittaessa tempaistiin kesken istunnon puuttuva virkamies mukaan vaikkapa kaavan muuttamisen tai tontin rekisteröinnin aikatauluttamiseksi. Kokeneelta ja osaavalta joukolta ratkaisujen teko onnistui tässä ja nyt. Kun vielä panostettiin koko teknisellä sektorilla jo 80-luvulta alkaen tietojärjestelmiin niin asiahallinta ja asioiden läpimeno hanskattiin kohtuullisessa ajassa. Kerran vuodessa koottiin vielä 10 suurimman kaupungin rakennusvalvonnan perustiedot, jotta voitiin vertailla toimintaa muihin. Yhtenä mittarina oli mm. lupakäsittelyaika, mikä kokeneiden henkilöiden eläköidyttyä venähti huolestuttavasti. Ja omat ongelmansa aiheutti yhä jatkuvat organisaation muutokset ja henkilövaihdokset.
Hei nämä homeet ovat samoja kuin sienet ja kaikki homeet eivät ole vaarallsia ihmiselle ja kun itiö kypsyy ja alkaa muodostamaan sienirihmastoa lattian allakin, niin se käyttää ravinnoksi villoissa olevaa kalsiumia ja betonissa olevaa kalkkia ja jos on huonot salaojaputket perustuksissa ja vettä ja kosteutta pääsee lattian allakin ja jos lattian alla ei ole hyvää tuuletusta niin sillai rihmasto alkaa elää ja kasvaa ja kuljettaa vettä pitkän matkankin ja sienet keskenään kommunikoivat ja tarttevat valoakin ja sähköö ja ravintoo ja sillai sienirihma voi edetä betonissa ja tiilien pinnalla ja saa myös puusta ravintoo