Kokeile kuukausi maksutta

Rakennuslehdessä homekouluista on kirjoitettu pitkään. Silti ongelmat tuntuvat vain pahenevan. Nykyiset keinot eivät siis ole toimineet.

Rakennukset, joissa on päivittäin paljon ihmisiä sisällä, homehtuvat hyvin usein. Niiden jatkuva korjaaminen ja ihmisten sairastuminen on yhteiskuntaamme kohdannut pirullinen vitsaus.

Yleensä asiasta syytetään rakentajaa. Kyseenalaistetaan normaalissa tilanteessa toimivat rakenteet ja haetaan syyllistä rakennusvirheisiin.

Syytä voisi hakea myös siitä, miten kouluja hoidetaan. Kun kuntien talous on ollut tiukalla, kuten se aina on, rakennuksien ylläpidosta, kuten lämmityksestä, on haettu säästöjä keinoja kaihtamatta, ja välttämättömiä korjauksia on lykätty.

Kun rakennuksen sisällä on paljon ihmisiä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa aina on, he tuovat rakennuksen sisälle huomattavan määrän kosteutta.  Kun vielä ulkovaatteet säilytetään sisätiloissa, on ihan luonnollista, että kosteutta on paljon enemmän kuin esimerkiksi asuintaloissa.

Päivän päätyttyä koulu jää tyhjäksi. Nyt lämmitys ja niin sanottu tarpeen mukainen ilmastointi suljetaan säästösyistä. Rakennuksen sisälle jäänyt kosteus ei poistu, vaan imeytyy rakenteisiin ja aiheuttaa jopa uudenkin rakennuksen homehtumisen. Sisäilma pilaantuu. Ihmiset saavat oireita, ja taas alkaa yksi helvetillinen, kallis ja tuhoisa ralli asioiden selvittämiseksi. Lehdet ovat näitä tapauksia pullollaan.

Miten asiat sitten pitäisi hoitaa, ettei tuohon kaaokseen jouduttaisi? Ensinnäkin rakennusalan ammattilaisten pitäisi olla pitempään mukana rakennuksen elinkaaressa. Tunnottomat konsultit ovat vääriä henkilöitä ohjaamaan rakennuksien hoitamisesta vastaavia ihmisiä.

Uutta henkilöautoa on huollettava tehtaan antaman huolto-ohjelman mukaan.  Muuten autolle ei anneta takuuta. Näin pitäisi hoitaa rakennuksiakin, kansallisvarallisuuttamme, sillä samalla pidämme huolta ihmisten terveydestä.
Rehtorin koulutuksella ei huolleta sen paremmin autoa kuin taloakaan. Hän tarvitsee tuekseen rakentamisen ammattilaisia, jotka ottavat käytännön vastuun huolto-ohjelman toteutumisesta rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Muuten homerallista pääseminen jää ainaiseksi haaveeksi.

Matti Nikkilä, rakennusmestari, Liminka

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Miksi koulut homehtuvat edelleen?”

  1. Tuohon kategoriaan kuulunee myös vuosikymmeniä vanha siivouskäytäntö, jossa esim. luokkahuoneiden käytävätilojen lattioista poistetaan vanha vaha kastelmalla lattia kunnolla ja myllyttämällä koneella vanhaa vahaa irti. Toki veden käyttö on vähentynyt, mutta kuinka vähiin?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Matti Nikkilähttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/matti-nikkila/