Kokeile kuukausi maksutta

Miksi rakennusalan hämärämiehiä ei haluta laittaa kuriin?

Tietoa kirjoittajasta Mikko Kortelainen
Toimittaja, mikko.kortelainen@sanoma.com, Twitter: @toimittaja1
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakentajat ovat olleet eturintamassa harmaan talouden torjunnassa ja ovat kehittäneet oma-aloitteisesti parannustoimia. Erikoista kuitenkin on, että valtiovalta näyttää suhtautuvan rikollisen toiminnan karsimiseen selvästi rakennusalaa hölläkätisemmin. Kaksi viime aikojen uutista valottaa hyvin tilannetta.

Hallitus antoi äskettäin esityksen tilaajavastuulain muuttamisesta. Rakennusteollisuus RT:n mukaan esitys heikentää rakennusalan edellytyksiä torjua harmaata taloutta. Ehdotuksessa on järjestön mukaan kaksi suurta epäkohtaa. Se poistaa tilaajilta velvollisuuden valvoa sopimussuhteen aikana ulkomaisen työvoiman todistuksia sosiaaliturvasta. Se myös sallii sopimuksen tekemisen sellaisen urakoitsijan kanssa, jolla on verovelkaa ilman maksusuunnitelmaa.

Harmaan talouden torjunnan asiantuntija Markku Hirvosen mukaan rakennusalan elvytyseurot valuvat Viroon, kun Suomi antaa ulkomaisille yrityksille erityisaseman suomalaisiin nähden.

”Valtiovarainministeriö ei ole jostain syystä halunnut asettaa ulkomaisille yrityksille samanlaisia työnantajavelvoitteita kuin suomalaisyrityksille. Kun suomalaisten yritysten valvontaa kiristetään, töitä valuu yhä enemmän virolaisille”, Hirvonen totesi Rakennuslehden haastattelussa.

Hän on esittänyt jo vuosia sitten säädösmuutosta, jonka perusteella ulkomainen työnantaja velvoitettaisiin toimittamaan ennakonpidätys tai perimään lähdevero Suomessa tehdystä työstä maksamistaan palkoista riippumatta siitä, onko yrityksellä täällä kiinteä toimipaikka. Nyt tällaista velvollisuutta ei ole, jos yrityksellä ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Rakennusyritysten kohdalla tämä edellyttää yleensä vähintään kuusi kuukautta kestävää urakkaa Suomessa.

Satojen miljoonien eurojen kysymys on, miksi harmaata taloutta ei haluta laittaa kaikin mahdollisin keinoin kuriin. Yksi vastaus taitaa olla se, että jotkut tahot hyötyvät nykytilanteesta. Hirvosen mukaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suhtautunut torjuvasti moniin kiristystoimiin. Hän epäilee, että taustalla on halu säilyttää Suomessa halpa ulkomainen työntekijäreservi. Jos näin on, EK tekee rakennusalan yrittäjille karhunpalveluksen.

”Valtiovarainministeriö on kuunnellut herkällä korvalla elinkeinoelämää veroasioissa”, Hirvonen arvioi.

Veronmaksajiakin luulisi kiinnostavan harmaan talouden torjunnan tehostaminen. Hirvosen mukaan pelkästään ulkomaisten yritysten löperön kohtelun takia menetetään verotuloja jopa 600–700 miljoonaa euroa vuodessa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Miksi rakennusalan hämärämiehiä ei haluta laittaa kuriin?”

  1. Minä olen kuunnellut tätä harmaan talouden torjuntaa jo kahdeksankymmentäluvulta saakka. Minun käsitykseni mukaan sitä ei ole edes yritetty tässä yhteiskunnassa korjata. Nämä aiheet pulpahtavat esille vuodesta toiseen, aivan kuin suurelle yleisölle tahdotaan antaa sellainen kuva että jotain tehdään. Suuret rakennusliikkeet tekevät tiliä näillä harmaan talouden aliurakoitsijoilla ja siksi siihen puuttumiseen ei yhteiskunnassa annetakkaan mahdollisuuksia. Tämä sähköinen kulunvalvonta ei sitä ongelmaa poista, koska pimeät työntekijät tulevat työmaille kello kuudentoista jälkeen. Rakennusliikkeet suosivat ilta- ja viikonlopputöiden tekemistä ja aikataulut rakennetaankin sen varaan. Nämä kulunvalvontapalvelut kuten myöskin tilaajavastuupalvelut ovat osa bisnestä, bisneksien joukossa.

  2. Edelliseen aiheeseen liittyen, käväisin yllätyskäynnillä aamupäivällä valvomallani saneeraustyömaalla. Työkohteessa työskenteli neljä ulkomaanlaista työntekijää, ilmeisesti kaikki Virolaisia. Yksi oli vakiotyöntekijä joka työskentelee siellä joka päivä. Kolmen työntekijän henkilökortista otin kuvat. Kahden henkilökortista saamani numerot tarkistin veronumerorekisteristä jotka olivat sinne rekisteröity. Kolmannen henkilökortissa ei ollut veronumeroa vaan valokuva, yrityksen Y-tunnus ja henkilön nimi. Täytynee selvittää alkuviikosta hieman enemmän. Työskentelen rakennuttajan palveluksessa.

  3. Tässä valtiossa ei yksityisyrittäjä pärjää ilman kuin huijaamalla valtiota/verottajaa….

    1. ja samalla perusduunaria ehkä kaikkein pahiten

  4. Samojen puolueiden poliitikot puhuvat yhtäältä rakennusalan harmaantalouden (lue rikollisen) torjunnasta ja toisaalla kunnissa hyväksyvät kilpailutuksissa halvimman tarjouksen. Vitosen tuntipalkka ja Vironkieli, siinä kilpailtuksen voiton avaimet.
    Tampereella on kohta turhaa hakea rakennusalalta suoritustason työpaikkaa ellet osaa balttikieliä.

    Silti, isoimmat rakennusalalla häärävät nyky-Suomen patruunat istuvat Nuorisoätiössä.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Mikko Kortelainenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/mikko-kortelainen/