Kokeile kuukausi maksutta

Miksi Ruduksen ja työmaiden testitulokset poikkeavat toisistaan?

Tietoa kirjoittajasta Seppo Mölsä
Erikoistoimittaja, seppo.molsa@rakennuslehti.fi, Twitter: @SeppoMls
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Turun sairaalan betonimoka sai muutkin rakennusliikkeet kuin Lemminkäisen epäluuloiseksi Ruduksen toimittamaa valmisbetonia kohtaan.

Kohta NCC:n oma testaus osoitti, että sen Turussa rakenteilla olevan pysäköintilaitoksen perustustöissä betonin lujuuden kehitys ei ollut suunnitelmien mukainen. Betoni oli valettu syys-lokakuussa, joten lujuuden kehittyminen voi vielä jatkua riippuen siitä millaista sementtiseosta on käytetty.

Nyt NCC selvittää, mikä on loppulujuus ja jos se ei ole riittävä, pohdittavaksi tulee voidaanko rakenteita vahvistaa vai joudutaanko betonivalujen purkamisiin kuten Turun sairaalatyömaalla ja Kemijärven siltakohteessa, jonka VR Track urakoi.

NCC:n Varsinais-Suomen aluejohtaja Esa Lehmusvuoren mukaan kaikki viittaa siihen, että betonimassassa on jokin vika. Rudus kiistää tämän ja vierittää syyn työmaille.NCC keskeytti Turun linnan viereen nousevan pysäköintihallin rakennustyöt keskiviikkona.

Ruduksen Länsi-Suomen aluejohtaja Jari Lehtonen sanoi, että sementtitehtaat ovat siirtyneet ympäristöystävällisemmän sementin tekoon, mikä tarkoittaa, että sementtiin on lisätty erilaisia seoksia.

Seossementin käyttö yllättänyt?

Seossementillä on Lehtosen mukaan voinut olla vaikutusta valun epäonnistumiseen, sillä se vaatii paljon huolellisempaa jälkihoitoa työmaalla kuin vanhoilla sementeillä, joihin betonimiehet ovat tottuneet.

Rudus ei liikesalaisuuteen vedoten kerro tarkkaa reptiänsä, mutta Lehtosen mukaan siinä ei ole mitään normaalista poikkeavaa. Se tarkoittaa sitä, että lujuuden kehityksenkin pitäisi olla normaali.

Lehtonen sanoo, että heidän valmisbetoninsa on standardien mukaista ja täyttää viranomaisten vaatimukset. ”Sitten taas rakenteista otetut koekappaleet poikkeavat näistä. Sitä nyt selvitetään, miksi näin on”, hän sanoo.

”Se onkin mielenkiintoista, että tehtaan laadunvalvonta ei ole havainnut ongelmaa. Tämän hetken tiedon mukaan työvirheeseen ei viittaa mikään”, NCC:n Lehmusvuori ihmettelee.

”Betoni saavuttaa suunnitellut ominaisuutensa vain silloin, kun se on oikealla tavalla betonoitu, massa ei ole päässyt erottumaan, se on kunnolla tiivistetty ja lämpötila on hoidettu työmaalla asiallisesti”, otti asiaan kantaa Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

Kemijärven siltatyömaalla Ruduksen näytteistään esittämät tulokset olivat normaalit, mutta työmaalla lujuus ei ollutkaan kohdallaan. Se paljastui vasta sillan jännitystöiden aikana viime kesänä. Kemijärvellä sementin joukossa käytettin masuunikuonaa, joka hidastaa betonin lujuuden kehittymistä sen määrästä riippuen jopa moninkertaiseksi.

Työmaa testaa todellisia oloja, tehtaan ei

Suuren betonivalmistajan johtotehtävissä vielä äskettäin työskennellyt diplomi-insinööri toi esiin yhden syyn, joka voi selittää teollisuuden ja työmaan erilaisia mittaustuloksia.

Tehtaan testausolosuhteet eivät hänen mukaansa vastaa työmaan tilannetta. Erot liittyvät niin tiivistämiseen (vibraamiseen) kuin betonimassaankin.

”Ennen pystyrakenteissa ja korkeissa valuissa oli määritetty tietty nostokorkeus yleensä reilusti alle puoli metriä, jota pienempinä kerroksina valu täytyi kerroksittain suorittaa. Niin varmistettiin, että massaan jäänyt ilma ja ylimääräinen vesi ehtivät poistua ennen uutta valukerrosta.

Nykyisin betoni pumpataan suoraan muottiin. Ahtaissa muoteissa ja pitkissä pumppauslinjoissa käytetään usein ns. nesteytettyä betonia. Pystyvaluissa ja kapeissa muoteissa (pilarit, seinät) valun nousunopeus pumpattaessa kasvaa helposti suureksi, jolloin massaan mahdollisesti joutunut ilma ei pääse poistumaan valusta. Näin käytännön olosuhde ei aina vastaa betonin laadunvalvontaolosuhdetta.

Betonin testausolosuhde tehtaalla vastaa tuota ennen-tilannetta.

Lujuuskadon syytä voi tietenkin olla itse betonissa, mutta syntyä myös matkalla lopulliselle paikalleen muottiin. (Esimerkiksi Kemijärvellä kuljetusmatka oli pitkä.)

Nykyisen massan käyttäytymistä aineosineen ei prosessin eri vaiheissa varmuudella hallita, joten sen kontrollia tulisi tapahtua prosessin eri vaiheissa muuallakin kuin tehtaalla.”

Rakennusliikkeet lähtivät tarkistamaan rakenteita

Lemminkäisen sairaalatyömaalla Turussa raudoitus oli suurten kuormitusvaatimusten vuoksi (junan törmäysvaara) niin tiivis, että betoni ei päässyt tunkeutumaan joka paikkaan. Valuun jäi siten tyhjiä kohtia. Tämä voi johtua esimerkiksi betonissa olevan hiekan liian suuresta raekoosta, liian jäykästä betonista tai tiivistyksen eli vibrauksen puutteista. Kaiken huipuksi rakenteet olivat lujuudeltaan vain puolet siitä, mitä niiden olisi pitänyt olla. Lujuusongelmaa ei välttämättä olisi havaittu ollenkaan ilman valuvirhettä.

Myös Skanska, Pohjola ja Hartela ovat tehneet nyt omia työmaatestauksiaan Turussa. Uusia tapauksia ei ole tullut esiin. Huoli betonirakenteiden turvallisuudesta on levinnyt muuhunkin Suomeen.

Rakennusliikkeiden huoli on aiheellinen, sillä niiden pitää vakuuttaa nopeasti suuri yleisö siitä, että niiden rakentamat kohteet ovat turvallisia. Siksi esimerkiksi SRV tarkisti nopeasti Redin rakenteet ja tarkastuksia tehdään muissakin projekteissa.

Rudus vaatii rotia testauksiin

Rakennusliikkeiden omat työmaalla tehdyt tuotetestaukset ovat ärsyttäneet Rudusta. Se vaatii nyt yhteisiä pelisääntöjä testauksiin. Huoli on ymmärrettävä, sillä vaarana ovat myös kalliit ylilyönnit,  jos asia laajenee samanlaisen hysterian tasolle kuin on tapahtunut homekoulutapauksissa.

”Viime aikoina rakennustyömailla on alettu porata näytteitä rakenteista, mikä ei ole standardin mukainen tapa betonin lujuuden arvioimiseksi. Näin ollen siihen ei ole rakennusalalla myöskään riittävästi yhteisiä menetelmiä ja ohjeistusta, mikä tekee tulosten vertailukelpoisen tarkastelun käytännössä mahdottomaksi”, toteaa Ruduksen tiedotteessa toimialajohtaja Mikael Lindedahl.

”Jos laadunvalvontaa haluttaisiin rakennusalalla tehdä rakenteista näytteitä poraamalla laajemmin kuin erityistapauksissa, niin siihen tarvitaan alan yhteinen ohjeistus”, lisää Lindedahl.

Rudus on tehnyt aloitteen, että Betoniteollisuus ry yhdessä rakentamisen eri osapuolien kanssa selvittää, kuinka asiassa on parasta toimia jatkossa.

Valvonta, normit ja sementit valukuntoon

Jo nyt näyttää selvältä, että asian vakavuus on sellainen, että sen selvittely ei taida jäädä rakennusalan sisäiseksi. Esimerkiksi ympäristöministeriön on syytä pohtia, ovatko normit kunnossa ja ovatko ne huomioineet riittävästi sementissä tapahtuneet muutokset.

Rakennuttajan valvontakaan ei ole ollut Turun sairaalatyömaalla kunnossa. Miten ylipäänsä voidaan valaa peräti 3000 kuutiota betonia ennen kuin virhe havaitaan? Virheet olivat jopa niin selviä, että ohikulkija lähetti niistä valokuvan Turun Sanomille jo syyskuussa.

Turun ja Kemijärven tapauksia ei välttämättä selitä yksi ainoa tekijä, sillä sellainen olisi tullut ilmi jo paljon aikaisemmin. Kyse voi olla myös useamman virheen onnettomasta yhteensattumasta. Ainoa yhdistävä tekijä on Rudus, mutta se on jo ennen tutkimusten valmistumista kiistänyt, että tapauksilla olisi yhteyttä toisiinsa.

Joka tapauksessa asiat on selvitettävä pikaisesti ja perusteellisesti jo yleisen luottamuksen palauttamisen vuoksi. Tuskinpa alan perusosaaminen on mihinkään viikossa kadonnut, vaikka nyt sekaannus vallitsee puolin ja toisin.

Redin pilvenpiirtäjien betonivalut tarkistettiin – ei löydetty ongelmia

Liikennevirastolta myllykirje valujen epäonnistumisista

Oliko ekologinen sementtiseos yksi syy Turun ja Kemijärven valujen epäonnistumisiin?

Rakenteilla olevan sairaalarakennuksen betonirakenteissa laaja ja vakava lujuusongelma

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Miksi Ruduksen ja työmaiden testitulokset poikkeavat toisistaan?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Seppo Mölsähttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/seppo-molsa/