Kokeile kuukausi maksutta

Millaista ympäristöä tiivistäminen tuottaa?

Tietoa kirjoittajasta Anne Korhonen
Toimituspäällikkö, anne.korhonen@sanoma.com, Twitter: @KorhonenAnne
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Täydennysrakentaminen kuuluu lähes kaikkien kaupunkien strategiaan, mutta toimivia malleja toteutukseen ei vielä ole. Helsingissä tiivistämisen synonyyminä pidetään hanketta, jonka pääideana on muuttaa kaupungin moottoritiemäiset sisääntuloväylät kaupunkibulevardeiksi. Niiden varrelle sijoittuisi kolmasosa Helsinkiin vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta uudesta asuntokannasta. Kaupunkibulevardien lisäksi kaupunkisuunnittelua työllistää Raide-Jokerin varsi.

Paine tiivistämiseen on kova. Vuoteen 2050 mennessä Helsingin asukasluvun odotetaan kasvavan nykyisestä 620 000:sta mahdollisesti jopa miljoonaan. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston prioriteettilistan kärjessä on Raide-Jokerin ympäristön kaavoitus asuntotuotantoa varten.

Tällä hetkellä radan varrella asuu 28 000 asukasta. Tavoitteena on viisinkertaistaa asukasmäärä vuoteen 2050 mennessä. Jotta rakentamaan päästään, se vaatii useampia asemakaavamuutoksia. Espoossa Raide-Jokerin linjauksella on tehtävä yhdeksän asemakaavamuutosta. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston mukaan radan varrella on ainakin yksi selkeä kohta, josta voi tulla valituksia.

Keskustelu täydennysrakentamisesta ja tiivistämisestä käy kiivaana.

Kaupunkikehittämisen asiantuntijat Mari Vaattovaara ja Anssi Joutsiniemi kirjoittivat (HS 9.3.) tiiviin rakentamisen harhateistä ja siitä, että tiiviyden tavoittelu voi johtaa ylilyönteihin. Arkkitehtuurin emeritusprofessori Osmo Lappo toi (HS 14.3.) esille yhden ylilyönnin, joka kohdistuu suojellun Pirkkolan pientaloympäristöön.

Asemakaavaluonnoksen nelikerroksisen asuintalon rakennusoikeus ylittää suojelukaavan kolminkertaisesti. Arkkitehti, akateemikko Juha Leiviskä totesi viisaasti (HS 17.3.): ”Kun tiivistetään, sen pitää parantaa eikä huonontaa ympäristöä.”

Alueita on kehitettävä kokonaisuuksina, on katsottava kaupunkikuvaa ja sitä, millaista kaupunkiympäristöä täydennysrakentaminen tuottaa. Täydennysrakentamisen ja tiivistämisen on parannettava ympäristöä, ei huononnettava sitä. Nyt on siirryttävä torjunnan sijasta avoimeen uusien konseptien hakuun. Strategiseen suunnitteluun on otettava kaikki toimijat, myös asukkaat. Vaihtoehtojen hakeminen ei ole vastustamista.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Millaista ympäristöä tiivistäminen tuottaa?”

  1. Kaupunkien täydennysrakentamisen uudet ideat voisivat olla yksi ratkaisu maamme talouden nousuun.

  2. Yleensä muualla maailmassa puretaan ja rakennetaan isompaa (lue korkeampaa) tilalle. Ei Helsingissä. Täällä on tärkeää, että mikään ei pistä silmään. Tärkeää on olla näkymätön. Näkymättömyys on suomalaisen tärkein ominaisuus kaikessa.

    Keskuspuiston reunat voisi rakentaa täyteen 20 kerroksisia taloja. Puisto säilyisi ja asukkaita olisi miljoona. Ei käy. Ei sovi Suomeen.

    Jos haluaa asua Hämeenlinnassa, on turha tulla Stadiin.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Anne Korhonenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/anne-korhonen/