Euroopan Unionin talouskasvu on jäänyt valitettavan pieneksi verrattuna pahimpiin kilpailijoihimme Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan.
Brysselissä on kuitenkin nähty, että satsaamalla infrastruktuuriin saamme kaivattua kilpailuetua. Tästä syystä EU on määritellyt talouskasvun verisuoniston, koko Euroopan kattavat liikenneverkostot. Suomeen näistä eurooppalaisista liikenneverkostoista ulottuu osia ydinverkosta sekä kattavasta verkosta.
Päästäkseen mukaan eurooppalaisiin liikenneverkostoihin, Suomi on sitoutunut asetuksella rakentamaan Brysselin edellyttämään tasoon alueellamme olevat EU:n ydinverkon osat vuoteen 2030 ja kattavan verkon osat vuoteen 2050 mennessä.
Liikenneviraston tekemien asiantuntijalaskelmien mukaan Suomessa sijaitsevan ydinverkon rakentaminen EU:n vaatimaan tasoon (itse asiassa EU:n määrittelemästä tasosta on kansallisesti jo päätetty niistää) edellyttää 400 miljoonan euron vuosittaisia investointeja vuodesta 2015 vuoteen 2030. Lisäksi kattavan verkon rakentaminen EU:n vaatimaan tasoon edellyttää 170 miljoonan euron investointeja vuodesta 2015 vuoteen 2050. Siis 570 miljoonaa euroa vuodessa seuraavien 15 vuoden ajan, ja siitä eteenpäin 170 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2050 saakka!
Suomen talouskasvu on eurooppalaisessakin mittakaavassa vaatimatonta. Mitä Suomi tekee parantaakseen kilpailukykyään? Laittaa päänsä pensaaseen ja määrittää liikenneinvestointien menokehyksiksi 370 miljoonaa euroa vuodessa!
Pettymyksen määrä on suuri, kun edes Teknillisessä korkeakoulussa (nykyinen Aalto-yliopiston Insinööritieteiden laitos) ainakin aiemmin käytetystä korkeamman tason matematiikan oppikirjasta, ”Multivariable Calculus”, ei löydy laskukaavaa edessämme olevan yhtälön ratkaisemiseksi.
Paavo Syrjö, toimitusjohtaja, Infra ry
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Mission impossible”
Rikas mies jo mä oisin…roti, roti, roi.
Näin emme valitettavasti voi Suomessa laulaa, emmekä edes Zorbasta, vaan meidän on tyydyttävä miettimään mihin vähät rahamme käytämme jotta emme joutui Kreikan ja Espanjan tielle, siis sille EU-rahoilla asfaltoidulle.
Tässä vaihtoehtoja:
Korjaamme rapistuvat tiemme ja siltamme. Liikenne sujuvoituu, metsäteollisuuden kuljetukset helpottuvat, maaseudun autioitumiskehitys pysähtyy. Kansainvälinen kilpailukyky nousee?
Rakennamme ja korjaamme talomme nollaenergiatasoon. Päästöt ja energiakulut vähenevät. Kansainvälinen kilpailukyky nousee?
Korjaamme homekoulumme. Oppimistulokset paranevat ja ihmiset ovat terveempiä. Kansainvälinen kilpailukykymme nousee?
Koromme umpeen korjausvelkaamme jne.. Kansainvälinen vetovoimamme ja kilpailukymme paranee?
Rakennamme uusia moottoriteitä ja rautatieyhteyksiä Syrjön malliin. Kansainvälinen kilpailukykymme kohenee?