Marraskuussa valmistunut yleiskaavan luonnos esittää, miten Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Ajatukset kaupungin kasvamisesta tietyille alueille ovat jo ehtineet herättää kaupunkilaisten keskuudessa voimakasta vastustusta. Viimeisimpänä julkisuudessa on kiistelty Katajanokasta. Kaupunginosaan kaavaillaan taloja noin 2000 uudelle asukkaalle. Isommat väännöt ovat vielä edessäpäin.
Täydennysrakentamiseen liittyy lukuisia kipupisteitä, jotka kaipaavat eri toimijoilta nyt huomiota. Rakli on kehittänyt pääkaupunkiseudun täydennysrakentamiseen liittyviä käytäntöjä klinikkatyöskentelyssään yhdessä ympäristöministeriön ja alan toimijoiden kanssa. Näitä kiteytettyjä näkemyksiä Rakli esitteli seminaarissa torstaina 5. maaliskuuta Finlandia-talolla.
Klinikan tavoitteena oli tuottaa tietoa ja näkemyksiä sekä ehdottaa ideoita, toimenpiteitä ja muutoksia täydennysrakentamisen edistämiseksi.
Klinikalla päädyttiin suosittelemaan, että kaupungit nimeäisivät muutamaksi vuodeksi eteenpäin ne painopistealueet, joiden uudistamiseen eniten panostavat. Täydennysrakentamisklinikan vetäjä Mikko Nousiainen Raklista visioi tilaisuudessa, että kun täydennysrakentamisalueet olisi tunnistettu, niille voisi osoittaa vastuuhenkilön, joka auttaisi hankkeiden aloitusta pohtivia kiinteistönomistajia eteenpäin toteutustensa kanssa.
Esiin nousi myös idea siitä, että täydennysrakentamishankkeiden luville voitaisiin varata oma erillinen käsittelyajanjakso muutaman kerran vuodessa. ”Tämä mahdollistaisi riittävien resurssien varaamisen hakemusten käsittelyyn, mikä nopeuttaisi hankkeiden aloituksia”, Nousiainen selvensi.
Klinikan näkemyksistä nousi myös ajatus siitä, että kaupunkien tulisi ottaa käyttöön myös kompensaatioperiaate. Kun asukkaalle luvattaisiin jotain parannusta, tämä nostaisi hankkeen hyväksyttävyyttä. Asukkaiden huomioonottaminen on täydennysrakentamisen keskiössä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Miten edistää täydennysrakentamista?”