Kokeile kuukausi maksutta

Näin rakentaja digiloikkaa

Tietoa kirjoittajasta Seppo Mölsä
Erikoistoimittaja, seppo.molsa@rakennuslehti.fi, Twitter: @SeppoMls
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Lähes jokaisessa rakennus- ja kiinteistöalan seminaarissa puhutaan nyt digitaalisuudesta. Onko se uhka vai mahdollisuus, sitä ei tiedä kukaan, mutta ilman sitäkään ei voi olla. Se on organisaatiolle samanlainen kyvykkyys kuin lukutaito ihmiselle. Kauppakorkeakoulun professori Matti Pohjola on jo pitkään puhunut siitä, että seuraava suuri tuottavuusloikka tapahtuu digitalisaation kautta.

Digitaalisuus on asia, joka esimerkiksi lehdistössä yliarvioitiin täysin 2000-luvun taitteessa. Talentum haaskasi kymmeniä miljoonia Interaktiivisen Sataman ja WOW:n kaltaisiin hankkeisiin, joissa ajatus saattoi olla oikean suuntainen mutta ajoitus täysin väärä kuluttajien vastaanottokyvyn suhteen.

Pitkällä tähtäimellä digitaalisuuden merkitys aliarvioitiin vielä pahemmin, sillä 2010-luvulla tuhansia toimittajia ja paperityöntekijöitä on joutunut työttömiksi Googlen ja Facebookin vietyä mainosrahat ja lehtipaperin tarpeen.

Google perustettiin 1998 ja Facebook 2004, mikä kertoo siitä kuinka nopeasti digitaalisuus synnytti aivan uudenlaiset markkinat ja uudet yritykset. Paras liiketoimintamalli olikin sellainen, jota kukaan ei ollut vielä keksinyt tai osannut edes pelätä.

Kun tilasin vuosia sitten kirjeenvaihtajaltamme jutun siitä, miten internet vaikuttaa kauppaan Lontoossa, niin minulle ihmeteltiin, että miksi, eihän Suomessa ole tapahtunut mitään. Kauppa investoi silloin ennätystahtia uusiin tiloihin.

Digiloikka on välttämätön myös rakennusalalla

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n senior advisor, professori Matti Kokkala kertoi Kira-foorumin tilaisuudessa, että hän päätti vuosi sitten selvittää, mitä digitaalisuus oikein tarkoittaa rakentamisessa. Se ei hänen mukaansa ole pelkkää BIM:ä, josta rakennusala on puhunut jo parikymmentä vuotta.

Ensimmäinen oivallus oli, että kun perinteisesti tietoa on pidetty osana esimerkiksi suunnittelutyötä, niin digimaailmassa tiedolla on itseisarvo. Esimerkiksi Googlen toiminta perustuu täysin muiden tekemään työhön, josta se on poiminut omaksi liiketoiminta-alueekseen syntyneen tiedon jalostamisen rahaksi. Facebook ja taksipalveluyritys Uber toimivat samoin. Ei Uberkaan omista yhtään taksia, mutta se välittää tiedon, mistä taksin saa. Samanlaisia palveluja on hotelli- ja matkailupuolella tai tapahtumapaikkojen haussa.

”Joka puolella tuotetaan tietoa, mutta vasta nyt tiedosta on tullut uuden liiketoiminnan raaka-ainetta”, Kokkala totesi.

Digitaalisuuden tuoma muutos koskee myös kiinteistö- ja rakennusalaa. Rakentaminen jos mikä on oikean tiedon siirtämistä oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Esimerkiksi käyttäjätiedon keräämiseen käytetään varsinkin sairaalahankkeissa jo avuksi visualisointia eli virtuaalitilaa, jossa lääkärit ja hoitajat voivat virtuaalilasit päässään kävellä kommentoimaan suunniteltua tilaa. Virtuaalimallissa muutokset on paljon nopeampi ja halvempi tehdä kuin valmiissa talossa.

Tuottavuutta ja laatua paremmaksi

Työmailla puolestaan työnjohtajilla ja valvojilla on ipadit käytössään ja vain mielikuvitus tuntuu olevan rajana niiden hyödyntämisessä. Kun työnjohtajalla on ”toimisto” mukanaan, ei hänen tarvitse enää jumittua työmaakoppiin. Työturvallisuus- ja laatuhavainnoista saa parilla klikkauksella tiedon oikeille henkilöille. Tietomallista saatua kuvaa taas voi verrata tilanteeseen paikan päällä ja pohtia porukan kanssa yhdessä hankalia detaljeja ja läpivienneissä putkien oikeaa asennusjärjestystä.

Joillakin työmailla on jopa oma sisäinen facebook, jossa voi kysyä neuvoa tai antaa palautetta.

Tulevaisuuden visiona on, että ipadit tai tabletit tulevat työntekijöillekin. Aamulla he poimivat siitä suunnitelmat ja työohjeet ja ilmoittavat työn aloitetuksi. Työn aikana he (tai työnjohtaja) dokumentoivat valokuvin piiloon jäävät rakenteet ja työn päätyttyä he ottavat vielä kuvan valmiista työstä ja kirjaavat työn tehdyksi. Työnjohto saa tästä samalla valmiin jälkilaskentatiedon työhön kuluneesta ajasta. Tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi jopa palkattaessa työmiehiä seuraavaan projektiin.

Turhiin hukka-aikoihinkin voidaan puuttua, jos työpisteessä, esimerkiksi remontoitavassa kylpyhuoneessa, on kamera seuraamassa paljonko aikaa menee turhaan odotteluun. Samalla tavalla voidaan seurata kalliiden koneiden todellista työaikaa – ja tarvetta.

Tyhjistä parkkihalleista liiketoimintaa

Matti Kokkala visioi Uberin liiketoimintamallin pohjalta pysäköintipaikkojen palvelua, jossa valtaosan ajasta tyhjillään olevia autopaikkoja voisi helposti vuokrata eteenpäin, kun joku vain välittäisi tuon tiedon kysyjältä pysäköintipaikan haltijalle. Amerikassa Parkopedia tekee jo näin ja pyrkii samalla globaaliksi markkinajohtajaksi. Esimerkiksi jäähallia lähellä olevalle pysäköintipaikalle olisi varmasti ottajia.

Kokkalan mukaan monikäyttöperiaatteella toimivaan parkkihalliin tarvittaisiin jopa 30 prosenttia vähemmän paikkoja ja paikkaan oikeuttavan osakkeen ostaminenkin olisi 30 prosenttia nykyistä edullisempaa. Parhaimmillaan kaikki käyttökustannukset voisi kattaa vieraskäyttäjien maksamilla vuokrilla. Laajasti asiaa tarkastellen monikäyttöhalli alentaisi kustannuksia myös asuntorakentamisen puolelle, sillä taloyhtiöön rakennettavien autopaikkojen määrä vaikuttaa suoraan myös asuntojen hintoihin.

VTT ja Forum Virum sovelsivat ajatusta jalkapallon EM-karsintaotteluissa kertomalla Menopeli-mobiilisovellutuksella autoilijoille liityntäpysäköintipaikan ja joukkoliikennevaihtoehdon kisapaikalle.

Jotkut liikennesuunnittelijat visioivat jo autojen määrän romahdusta, kun ihmiset ihmiset siirtyvät omistamistaan autoista ilman ohjaajaa toimivien tilausautojen käyttöön. Ainakin Google kehittäää jo sellaista. Kaivoksiin ilman kuljettajaa toimivat autoja jo suunnitellaan.

Kauko-ohjattava nosturi

Toisena liiketoimintaideana Kokkala esitteli työmaanosturin. Nyt joka aamu kuski kapuaa pitkän matkan nostuuriinsa ja sama tapahtuu tuhansilla rakennustyömailla. Koko aika ei edes mene nostoihin vaan päivän aikana on paljon odottelua.

Asian voisi hoitaa fiksummin ottamalla mallia vaikka kaivosteollisuudesta, jossa yksi mies voi ohjata jopa neljää porakonetta. Eikä hänen tarvitse olla edes kaivoksessa vaan työn voisi tehdä lähes mistä päin maailmaa tahansa virtuaalinäytön avulla. 90 prosenttia nosturin käyttäjistä kävisi tarpeettomaksi.

”Jos lääkärit pystyvät leikkaamaan etänä, niin voiko rakennustuotteiden nosto olla liian vaikeaa?

Oppivien koneiden avulla työvoiman tarve vähenisi Kokkalan mukaan edelleen. ”Se on yksi nopeimmin kehittyvistä teknologioista.”

Nokia saattoi keksiä matopelin, mutta tänään se on vain museotavaraa. Digipuolella ei voi jäädä hetkeksikään paikalleen, koska uusia ja entistä parempia palveluja syntyy koko ajan.

Uusiutumista on tapahduttava koko ajan jotta pysyisi edes paikallaan. ”Koskaan ei voi sanoa, että teknologiaa on jo riittävästi, miksi emme keskittyisi soveltamaan sitä”, Kokkala sanoi.

Tietomallinnusta ja peliteknologiaa

Tietomallinnusta ei kannata unohtaa, kun puhutaan rakentamisen digitaloisoimisesta. Se on kuitenkin yksi harvoista alueista, joissa Suomi on maailman kärkimaita.

Suomen ensimmäinen rakennusalan AEC Hackathon pidettiin marraskuun alussa Espoossa Teklan pääkonttorissa. Mukana oli rakennusalan ammattilaisten lisäksi sovellus- ja pelinkehittäjiä. Kuten Kira-akatemian nuorisoryhmissä, niin Hackhathonissakin ideoitiin ryhmissä digitaalisuudesta uutta liiketoimintaa.

Paras tiimi kehitti mobiilisovelluksen visuaalisen 3D-tietomallin ja siihen linkitetyn tiedon hyödyntämisen käyttäen pelimoottoria ja sisätilapaikannusteknologiaa.

Kira-akatemian parhaan tiimin suunnittelema palvelu yhdistää kiinteistön käyttäjät, alan eri toimijat ja hajanaiset järjestelmät digitaaliseen kodinkansioon. Ideana on kerätä dataa talotekniikkaan ja rakenteisiin asennetuista sensoreista ja sen myötä ehdottaa asukkaalle kodinkansion mukaisia töitä tehtäväksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Näin rakentaja digiloikkaa”

  1. Rakennusalalle tarvitaan merkittävää asennemuutosta. Raksaduunarit ovat kulkeneet vuosia älypuhelimet taskuissaan ja kommunikoineet niillä sujuvasti niin työ- kuin yksityisasioissa.. Yritysten johdossa ei ole kyetty tai haluttu nähdä tätä osaamispotentiaalia.

    Monia rakennusalan ongelmia kuten rakennusvirheitä, huonoa tuottavuutta ja harmaata työtä olisi helppo karsia avoimella tiedon jaolla. Samalla syntyisi uusia innovaatioita. Avoin tiedonjako vaatii asennemuutosta kaikilta alan ihmisiltä. Avoin tuotekehitys hyödyttää oman alan lisäksi muutakin yhteiskuntaa.

  2. Taitaa Kokkala teoreetikkona unohtaa aikatauluviiveet, inhimilliset virheet ja toimitusten viivästymisen ja virheellisyyden.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Seppo Mölsähttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/seppo-molsa/