On aika ajatella isosti

Ympäröivän maailman muutoksessa tunnistimme viime vuonna Rakennusteollisuudessa tarpeen löytää yhteinen suunta. Jäsenyritysten kesken käydyn laajan keskustelun pohjalta löytyi näkemys yhteiskunnan muutosvoimista. Kestävyysvaje on tullut jäädäkseen, kaupungistuminen keskittää rakentamisen kasvukeskuksiin, digitalisaatio ja ilmastonmuutos ovat osa arkeamme ja ikärakenne vaikuttaa työvoiman saatavuuteen.

Kunnianhimoinen visiomme on, että pystymme uudistumaan yhdessä ja vieläpä ylittämään asettamamme odotukset.

Rakennusteollisuus on laaja järjestö, jolla on useita intressejä muun muassa maantieteestä, toimialoista ja jäsenyritysten koosta johtuen. Intressien moninaisuudesta huolimatta pystyimme kiteyttämään yhteiset tavoitteemme kolmeen sanaan: kasvu, kehitys ja työelämä.

Kasvun kautta voimme varmistaa työtä rakennusalalle. Aikoinaan Villiin länteen kasvua toi kultakuume ja sen mukana preerioita halkovat rautatiet sekä vaurastuvat kaupungit. Tämän päivän Klondyke sijaitsee Arktisella alueella, jossa vaurautta tarjoavat öljy, kaasu, mineraalit, metsä ja turismi, puhumattakaan avautuvan Koillisväylän tuomasta yhteydestä maailmalle. Aivan kuten Villistä lännestä aikanaan, puuttuu myös pohjoisen kairasta vielä infrastruktuuri. Vaikka alue on strategisesti tärkeä Suomen lisäksi myös Skandinavialle ja Euroopalle, pitkospuut päättyvät nyt jängän laitaan. Yhteys Jäämereltä eurooppalaiseen liikenneverkkoon on elinehto. Tunneliyhteydellä Tallinnaan sekä radalla Jäämeren kautta maailmalle on pian kysyntää.

Toimiva infrastruktuuri on välttämättömyys kansainvälisissä ja kasvualueiden välisissä yhteyksissä, mutta myös tiiviissä kaupunkiympäristössä. Julkiset investoinnit liikenneväyliin, kuten Tampereen pikaraitiotiehen, saavat liikkeelle moninkertaisen määrän yksityisiä investointeja asunto- ja toimitilarakentamisessa. Tämä tuo kasvua, työllisyyttä ja verotuloja – monin verroin alkuinvestointiin nähden.

Nyt on löydyttävä rohkeutta ajatella isosti ja suunnitella infrastruktuuria vuosien aikajänteellä. Suomi tarvitsee pitkän aikavälin infran investointiohjelman, jollainen pohjoismaisilla naapureillamme on ollut jo pitkään.

Toista mainitsemaani tavoitetta – kehitystä – tarvitaan lisäämään rakentamisen tuottavuutta ja parantamaan sen laatua. Kuluneen vuoden aikana rakennusalalla on myös havahduttu yhteistuumin laatuongelmien selättämiseen. Alalta ovat puuttuneet yhteiset laatumittarit ja keskustelua ovat ohjanneet yksittäiset epäonnistumiset. Olemme saaneet viime vuosina muutettua työturvallisuuden kulttuuria. Nyt vuorossa on rakentamisen laatu, ja myös se edellyttää kulttuurimuutosta eli asennetta ja johtajuutta.

Työelämän kehittämisen, joka on kolmas tavoitteemme, avainasemassa ovat nuoret. Liian moni rakennusalan aloituspaikka jää täyttämättä, ja liian moni koulutuksen aloittanut keskeyttää opintonsa. Opiskelijat tarvitsevat harjoittelupaikkoja ja innostavia kokemuksia työelämästä. Vastuu heistä on kannettava kaikissa suhdanteissa, ei ainoastaan silloin kun suhdanteet ovat suotuisat.

On tärkeää luoda etenemismahdollisuuksia myös alan sisällä. Uutta joustavaa ajattelua edustaa esimerkiksi muuntokoulutus, jonka avulla työntekijät pystyvät kouluttautumaan työntekijästä työnjohtajaksi.

Syksyllä solmimamme työehtosopimus tuo kaivattua työtä, tuottavuutta ja työrauhaa sekä viestii muutoksesta alan kulttuurissa. Rakentajien Suomessa ei ole sijaa vastakkainasettelulle, vaan tulevaisuus on yhdessä tekemisen ja ison ajattelun aikaa. Rakennamme yhteisvoimin Suomen tietä menestykseen.