Onko hirsirakentamiselle tulevaisuutta E-lukuja kiristettäessä?

Suomessa laaditaan parhaillaan uusia rakentamisen energiatehokkuusmääräyk­siä. Määräysten lähtökohtana ovat EU-direktiivit, joiden taustalta taas löytyvät kansainväliset ilmastosopimukset. Niiden tavoitteena on hillitä ja rajoittaa hiili­dioksidipäästöjä.

Suomessa hiilijalanjäljen pienentäminen on nähty suurena mahdollisuutena. Kuuden eri ministeriön voimin ja yhdessä VTT:n sekä Sitran kanssa on laadittu vuonna 2014 Suomen kansallinen biotalousstrategia. Tähän hallitusohjelmaankin nyt kuuluvaan strategiaan on kirjoitettu, miten siirtyminen ”hiilitaloudesta” biotalouteen voi synnyttää Suomeen uutta osaamista ja taloudellista aktiviteettia.

Rakentaminen ja rakentamisessa käytettyjen materiaalien kierrätys ja valmistus ovat keskeinen osa biotaloutta. Kansallisen biotalousstrategian keskeisenä tavoitteena on lisätä uusiutuvien materiaalien ja raaka-aineiden käyttöä uusiutumattomien sijaan.
Kuten eurooppalaisen €CO2-tutkimushankkeen tuloksissa todetaan: ”Mitä enemmän puuta rakennuksessa käytetään, sitä pienemmäksi talon koko elinkaarenhiilijalanjälki jää, ja sitä vähemmän energiaa tarvitaan rakennuksen koko elinkaaren aikana.”

Hirsitaloteollisuuden teettämät tutkimukset asiasta kertovat täysin samaa.
Nyt kun uusia määräyksiä laaditaan, kysymys kuuluu: Onko Suomen hallitusohjelma ja biotaloustrategia pelkkää sananhelinää ja juhlapuhetta vai siirrymmekö käytännön tekoihin kohti biotaloutta? Unohtuvatko nyt rakennuksen elinkaarenaikainen hiilijalanjälki ja Suomen biota­loustavoitteet pelkkää rakennusten käytönaikaista energiankulutusta minimoitaessa?

Kaikessa tässä energiatehokkuus- ja hiilijalanjälkikeskustelussa unohtuu helposti se tärkein asia – rakennusten on oltava terveellisiä ja turvallisia käyttäjilleen. Nykyaikaiset hirsirakennukset täyttävät hyvin voimassa olevat tiiviys- ja energiatehokkuusvaatimukset ja ovat lukuisten tutkimusten mukaan sisäilmaltaan ihanteellisia. Hygroskooppisena materiaalina puu tasaa itseohjautuvasti sisäilman suhteellista kosteutta hengitysilman kannalta suotuisaan suuntaan. Hirsitaloista yli 95 prosenttia tehdään ilman lisäeristystä.

Suomi on maailman johtava hirsirakennusten viejämaa. Mikäli Suomessa ei osata tulkita tehtyjä tutkimuksia ja soveltaa niitä uuteen lainsäädäntöön, suomalaisten hirsirakentajien vienniltä putoaa pohja pois. Hirsirakennusten viennin uskottavuus on koetuksella, mikäli kotimaassa niitä ei enää voi toteuttaa.
Mikäli ensimmäisen lausuntokierroksen e-lukuvaatimukset toteutuvat, päiväkotien ja koulujen ja muiden julkisten rakennusten osalta massiivinen hirsi on suljettu rakentamisvaihtoehdoista pois. Tämä ei ainakaan edistä kilpailua rakennusalalla.
On selvää, että hyvään rakentamiseen tarvitaan monenlaisia materiaaleja ja ratkaisuja. Hirsitaloteollisuus ry toivoo, että eri toimijat eivät sorru tässä energiatehokkuuskeskustelussa toistensa tuotteiden vähättelyyn. Me emme itse pidä hirttä minään nostalgiatuotteena, vaan vakavasti otettavana vaihtoehtona. Olemme merkittävä osa suomalaista rakennustuoteteollisuuden vientiä ja suomalaista biotaloutta. Toivottavasti tämä tarina saa jatkua.