Kokeile kuukausi maksutta

Opiskelija, rakennusalalla on nyt imua!

Tietoa kirjoittajasta Anne Korhonen
Toimituspäällikkö, anne.korhonen@sanoma.com, Twitter: @KorhonenAnne
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Olen seurannut sivusta muutaman tuttavani jälkikasvun pohdintaa siitä, miksi isona haluaa. Ilmassa on paljon kysymyksiä: mitä opiskella, minne pääsisi hankkimaan ensimmäisiä kannuksiaan ja millä alalla tulevaisuudessa on ylipäätään töitä. Ei käy kateeksi. Varmaa on vain se, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Tärkeintä on opiskella. Kannattaa muistaa, että tällä hetkellä hyvin työllistävät alat ovat sellaisia myös tulevaisuudessa.

Synkkien suhdanteiden aikana rakentamisen toimialalla on pilkahdellut valo. Pääkaupunkiseudulla on käynnistynyt ja käynnistymässä suuria hankkeita, joihin tarvitaan työvoimaa.

Rakennuslehden työpaikkailmoittelu on ollut pitkin syksyä vilkasta. Erityisen paljon rekrytoidaan työmaamestareita, työmaainsinöörejä ja rakenne- sekä infrasuunnittelijoita. Insinööri-ja mestaripula on ilmeinen. Isotkin rakennusliikkeet ovat valittaneet, että resurssipula vaikeuttaa jopa kasvua.
Työvoimapula on osaltaan ollut kasvattamassa rakennusinsinöörien ja rakennusarkkitehtien palkkoja myönteiseen suuntaan, mikä tekee alasta kiinnostavamman nuorten keskuudessa. RIAn ammattikuntatutkimuksen mukaan rakennusinsinöörien palkat ovat nousseet kahdessa vuodessa 10 prosenttia, rakennusarkkitehtien peräti 17 (Rakennuslehti 35/2015).

Tie koulunpenkiltä osaajaksi on kuitenkin pitkä. Vastaavaksi työnjohtajaksi kasvaminen vie aikaa useamman vuoden. Moni iso rakennusalan yritys on palkannut kesätyöntekijöitä, joista on alkanut kasvattaa itselleen ammattilaisia. Tämä ensimmäinen kontakti on tärkeä. Siksi Rakennuslehti on mukana yhteistyössä, jossa autamme rakennusalan opiskelijoita verkostoitumaan ja luomaan kontakteja alan yrityksiin.

Aloitimme helmikuussa Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n kanssa yritysyhteistyön, jossa rakennusalan yritykset vierailevat ammattikorkeakouluissa kertomassa toisen, kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijoille, millaisia kesätyöpaikka-, harjoittelu-, projekti-ja päättötyömahdollisuuksia heillä on tarjolla. Kesän ja alkusyksyn jälkeen polkaisimme kiertueen jälleen käyntiin. Aloitimme tällä viikolla Hämeen ammattikorkeakoulusta Hämeenlinnasta.

Hämeenlinnassa rakennusalan opiskelijoille yrityksistä esittäytyivät Sweco, NCC, Peab ja YIT. Swecon toimistopäällikkö Veijo Vallenius kertoi urastaan ja projekteistaan yrityksessä. Hän oli itse valmistunut Hämeen ammattikorkeakoulusta vuonna 1997. Vallenius antoi opiskelijoille vinkiksi, että jos rakennesuunnittelusta on kiinnostunut, kannattaa mahdollisimman pian tutustua tietomallintamiseen.

NCC:n HR Buisness Partnerit Petra Paajanen ja Hanna Harju kannustivat opiskelijoita rohkeasti olemaan niin hakemuksessa kuin sitten mahdollisessa haastattelussa ”ihan vaan oma itsensä”. Paajasen mukaan Hämeenlinnan tilaisuudesta muutama opiskelija saikin välittömästi kutsun tulla kesätyöhaastatteluun. ”Lupaavia tulevia ammattilaisia”, Paajanen kuvaili.

Peabin henkilöstöasiantuntija Monica Ollqvist kertoi yrityksen palkkaavan ensi kesänäkin runsaasti kesäharjoittelijoita. Viime kesän opiskelijat olivat antaneet mukavaa palautetta siitä, että ”haalariharjoittelussakin” oli päässyt jo tekemään oman osaamisen karttuessa vaativampiakin kuin vain avustavia tehtäviä.

YIT:n yksikönjohtaja Sami Viitanen kertoi omakohtaisia kokemuksia YIT:llä työskentelystä. Takana 20-vuotta uraa yrityksessä ja vaihtelevia tehtäviä. Opiskelijoita hän kehotti olemaan aktiivisia ja menemään kaikille mahdollisille kursseille, joissa opetetaan työnjohtamista tai edes sivutaan sitä.

Seuraavaksi kiertue seisahtuu helmikuussa Seinäjoella, Oulussa, Turussa ja Tampereella. Nähdään siellä!

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Opiskelija, rakennusalalla on nyt imua!”

  1. ”Tärkeintä on opiskella. Kannattaa muistaa, että tällä hetkellä hyvin työllistävät alat ovat sellaisia myös tulevaisuudessa.”

    Eihän se nyt ihan näinkään ole, jos katsotaan historiaa niin kyllähän monet alat ovat kokeneet notkahduksia, joita ei ole osattu ennustaa. Ehkä nyt osataan ennustaa paremmin, ja tällä hetkellä hyvin työllistävät alat eivät tule kokemaan notkahduksia..?

    Kuhan nyt vaan saivartelen.

  2. Rakennus alalle ei tarvita seuraavaan kymmeneen vuoteen uutta henkilöstöä. työvoimatoimistot täynnä osaavaa työväkeä.

  3. Alalla ei nyt ole sen suurempaa imua, nythän on matalasuhdanne eli lama. Eli mestari- ja inssitarpeen kasvua ei ole nyt päällä eikä nähtävissäkään. Palkat on ihan normaalit, eivät mitenkään korkeat. Tämä näin alaa seuranneena inssinä.

  4. Tämä keskustelu pulpahtaa aina laman jälkeen. Laman alkaessa voivotellaan, kun alalle on kouluttauduttu turhaan. Sitten paniikissa leikataan opiskelupaikkoja.
    Nousukauden orastaessa ja viimeistään ylikuumentumisvaiheessa päivitellään, kun alalla on liian vähän osaajia.

    Totuus on se, että aina rakennetaan ja aina korjataan. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Rakennusalalle ryhtyvien on syytä hankkia itselleen myös vara-ammatti pahojen päivien varalle.
    Tämä asia pitäisi huomioida alan koulutuksessa. Eli muuntautumiskykyä ja -valmiuksia tarvitaan.

  5. Rakentajat: työllistäkää nuoria kesätöihin rakennuksille tutustumaan alan töihin. Tämä lienee konkreettisin tapa houkutella alalle opiskelemaan. Rakentajia tullaan aina tarvitsemaan.

  6. Taas kehotetaan hakeutumaan rakentamisoppiin. Tilanne on kyllä se, että nyt opiskelemaan lähtevät valmistuvat seuraavaan lamaan. Jo oppinsa saaneet työllistyvät toki nyt hyvin ja saavat hyödyn rakentamisen noususta.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Anne Korhonenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/anne-korhonen/