Kokeile kuukausi maksutta

Pokan työryhmä ei puuttunut ylisuuriin vuokriin

Tietoa kirjoittajasta Mikko Kortelainen
Toimittaja, mikko.kortelainen@sanoma.com, Twitter: @toimittaja1
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Helmikuun loppupuolella julkistettu kansliapäällikkö Hannele Pokan työryhmän raportti on ihan hyvä perusselvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikutuksista. Odotin kuitenkin huomattavasti selkeämpiä linjauksia, joilla olisi tukittu asukkaille tarkoitetun tuen valuminen vääriin taskuihin.

Julkisuudessa on keskusteltu eniten siitä, että työryhmä lopettaisi asuntolainakorkojen verovähennysoikeuden kokonaan vuoteen 2019 mennessä. Vaikka asuntoministeri Pia Viitanen kiirehti tyrmäämään linjauksen tuoreeltaan, hänen edustamansa hallitus on jo tehnyt ennen näkemättömän radikaaleja päätöksiä korkovähennyksen leikkaamiseksi.

Vuoteen 2011 saakka kaikki asuntolainakorot olivat vähennyskelpoisia, mutta sen jälkeen leikkuri on alkanut pienentää vähennysoikeutta. Kevään 2014 kehysriihessä hallitus vielä sopi leikkaustahdin nopeuttamisesta siten, että vuonna 2018 asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia on vähennyskelpoisia.

Satojen miljoonien erojen tukileikkaus tehtiin kuin varkain. Lue Rakennuslehden juttu asiasta.

Ensiasunnon ostajia rokotetaan

Toinen julkisuutta saanut Pokan työryhmän linjaus oli se, että kiinteistökauppojen 4 prosentin varainsiirtovero tulisi puolittaa. Siitä älähdettiin yllättävän vähän, että veromenetys paikataan lopettamalla ensiasunnon ostajien vapautus varainsiirtoverosta.

Jos työryhmän ehdotukset toteutuvat, valtio keräisi ensiasunnon ostajilta lähes tuplana sen veromenetyksen, joka jäisi kiinteistökaupoista saamatta.

Opiskelija-asuntojen rakennuttajat puolestaan vastustavat sitä, että työryhmä lopettaisi näiden rakennuskohteiden tukemisen investointiavustuksella.

Vuokravuotoja ei tukita

Olisi luullut, että asuntotyöryhmä olisi laittanut enemmän paukkujan Ara-asuntojen vuokravuotojen tukkimiseen. Nykytilannetta kuvaa hyvin VATT:n tutkimus, jonka mukaan yleishyödylliset yritykset rahastavat asukkailta Helsingissä keskimäärin 4,9 euroa suurempia neliövuokria kuin mitä peritään kaupungin omistamista vuokra-asunnoissa.

Asunto-omistajat ovat perineet ylisuuria vuokria korjaamisen varjolla. Harva vastustaa järkevää kiinteistönpitoa, mutta nykyinen villi käytäntö on käsittämätöntä. Korjausvarojen keräämistä ei ole säännelty eikä ketään näytä juuri kiinnostavan, mihin korjaamiseen varatut rahat käytetään. Asuintalovarausten käyttäminen yleishyödyllisissä kohteissa olisi vaatinut selkeät säännöt.

Työryhmäkin vaati säännöksiin tiukempia rajoja sille, mitä eriä ja kuinka paljon omakustannusvuokrissa voidaan periä.  Ryhmä tyytyi kuitenkin toteamaan, että esimerkiksi tuleviin korjauksiin varautumisen pitäisi olla jatkossa ”kohtuullista”.

Rikkaatko pois tukiasunnoista?

Työryhmän enemmistöstä poiketen valtiovarainministeriö palauttaisi työryhmän Ara-asuntojen asukasvalinnan tulorajat. Se ulottaisi tulo- ja varallisuusrajojen tarkistukset myös nykyisiin asukkaisiin.

VM:n perustelu on, että valtion tukemissa asunnoissa asuu Helsingissä 10 000 ja koko maassa yhteensä 20 000 sellaista kotitaloutta, jotka kuuluvat kahteen korkeimpaan tulokymmenykseen. Se on noin 6 prosenttia Ara-vuokra-asuntokunnista. Samaan aikaan yli puolet yleistä asumistukea saavista vuokralla asuvista kotitalouksista asuu vapaarahoitteisessa asunnossa.

VM:n ehdotuksen toteuttaminen saattaisi johtaa kannustinloukkujen syntymiseen ja lisätä byrokratiaa. Toisaalta on helppoa ymmärtää rahaministeriön perustelu. Niukkeneva tuki pitäisi kohdistaa sitä eniten tarvitseville.

Asuntopoliitikot antavat valtiovarainministeriölle usein konnan rollin. On kuitenkin hyvä, että joku taho oikeasti vahtii julkisten varojen päätymistä oikeisiin kohteisiin.

Köyhimmillä korkeimmat korot

Työryhmän mielestä tuotantotukea tarvitaan ainakin toistaiseksi. Ei yllätä, että valtion talouden heikentyessä tukipolitiikka halutaan pitää ennallaan. Matalien korkojen aikana tuotantotuessa ei oikeasti ole tukea kuin nimeksi. Jos tuotantotuki korvattaisiin asumistuella, valtion menot ja asukkaiden tuki kasvaisivat rajusti.

Työryhmä oli viisaasti vaiti myös vanhojen aravalainojen koroista. Olisi hankalaa perustella, miksi kaikkien köyhimmät asukkaat maksavat valtiolle keskimäärin lähes 4 prosentin korkoja, kun tavallisten omistusasuntolainojen korkotaso on nollan tuntumassa.

Asuntotuotannon vakauden kannalta on hyvä linjaus, että työryhmä säilyttäisi Aran itsenäisenä. Työryhmän mukaan Aran varallisuutta voisi kasvattaa käyttämällä varoja lainoihin tai sijoituksiin. Valtiovarainministeri vastustaa työryhmän linjausta. Sen mukaan Aran luonnetta ei ole perusteltua muuttaa sijoitusrahastoksi, jonka tavoitteena olisi turvata oma olemassaolonsa.

Pokan työryhmän raportti on taustaselvitys tulevia hallitusneuvotteluja varten. Toivoa sopii, että uusistakin ajatuksista keskusteltaisiin reippaasti.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Pokan työryhmä ei puuttunut ylisuuriin vuokriin”

  1. A-Kruunun keskivuokrat lienevät julkisia mutta niitä ei erikseen julkaista. Luultavasti ARA:n hyväksymät hankinta-arvo laskelmat päätöksen liitteenä olevine vuokralaskelmineen ovat julkisia ja ne saa nähtäville pyydettäessä.

    Olisi mielenkiintoista vertailla mikä on todellinen vuokra uudistuotannossa nykyisillä hankinta-arvoilla. Tämä yhtiö kun ei voi jyvittää 1/3 osaa vuokrasta vanhojen talojen asukkaille koska kaikki asunnot ovat uusia.

  2. A-Kruunun tilinpäätöstäkään ei löydy vielä, Kruunuasuntojen vuosikertomus vuodelta 2013 löytyy.

    Konsernin tulos ylittää rakennusliikkeiden keskimääräisen tuloksen 4,6 % ja emoyhtiön tulos ilman poistoja on peräti 21,6 %.
    Jos tämä tulos tulee omien varojen 8 % tuottorajoituksella, omien varojen pitänee olla yli 50 % tuolla 4,6 % tuloksellakin.

    Ymmärtääkseni tuo on puhtaasti vuokratuloista, ainakaan myytien tuottoja ei vuosikertomuksen tilinpäätöksessä ole eritelty. Toisaalta tuskin niistä voittoja tulee, myydyt kiinteistöt ovat melko romukuntoisia.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Mikko Kortelainenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/mikko-kortelainen/