Viime viikkoina mediassa on keskusteltu asuntojen korkeista sisälämpötiloista. Helsingin Sanomat nosti esiin Konepajan alueen, jonka joissakin yhtiöissä on ollut ongelmia. Tuntematta tilannetta yhtään tarkemmin, muutoin kuin että asun perheineni itsekin Konepajalla, totean vain, että uusissa hyvin energiatehokkaissa rakennuksissa lämpötilojen hallinta voi olla kuumaan aikaan haasteellista.
Vaikka uudetkaan kerrostalot eivät ole taloteknisesti yhtä monimutkaisia kuin esimerkiksi toimistorakennukset, niiden käyttö eroaa vanhoista painovoimaiseen ilmanvaihtoon perustuvista taloista, joskin molemmissa suojaus auringonpaisteelta on tärkeää. Käytännöllisiä, toimiviksi havaittuja neuvoja ovat: parvekkeelle markiisit, sälekaihtimet päiväsaikaan kiinni, parvekkeen ovi ja ikkunat kiinni kuumaan aikaan, kosteiden tilojen lattialämmitystä vain sen verran, että pyykit kuivuvat ja muuten kosteiden tilojen ovet kiinni ja lopulta illan viilennyttyä reipas tuuletus ristivedolla. Jos ilta- ja yöilma on kovin lämmintä, koneellinenkaan tilojen ilmanvaihto ei auta. Mutta ainakin meidän tapauksessa yllä mainitut keinot ovat riittäneet, eikä ongelmia ole ollut.
Uudet, entistä tiukemmat energiatehokkuusvaatimukset tulevat voimaan vuonna 2018 ja on helppo ennustaa, että lämpöongelmat eivät kesäaikaan ainakaan helpotu. Kun ilmasto kaiken lisäksi vähitellen lämpenee, lämmityksen sijaan ongelmaksi muodostuu jäähdytys. Tulevien määräysten mukaan rakennettujen asuntojen lämmittämiseen riittävät pian keskipitkän tukan föönaus ja aamukahvin keitto. Jäähdytys tarkoittaa, että teknologiaa tarvitaan lisää ja samalla erilaisten säätöjen tekeminen vaatii huoltoyhtiöiltä entistä parempaa osaamista ja käyttäjiltä tarkkuutta.
Muun muassa Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha on varoitellut toistuvasti nollaenergiamääräysten aiheuttamista sisäilmaongelmista. Hän on myös huomauttanut, että kiristyneistä määräyksistä huolimatta energiankulutus ei ole välttämättä laskenut. Syitä voi olla useampia, mutta monimutkaistuva talotekniikka itsessään kuluttaa enemmän energiaa, mutta niin tekee myös vääränlainen käyttö.
Jäähdytyksen osalta sinänsä on olemassa useampiakin teknisiä ratkaisuja kuten keskitetty kaukokylmä tai paikallinen maalämpö, joka voi tuottaa samalla myös kylmää. Joka tapauksessa jäähdytyksen vaatima teknologia nostaa asuntojen hintoja osaltaan.
Yleisemminkin keskustelu hajautettujen ja keskitettyjen ratkaisujen välillä on kiinnostava. Kaupunkimaisissa ympäristöissä lämmön ja sähkön yhteistuotantoa on pidetty päästömielessä hyvänä, mutta kiinteistökannan uusiutuessa pitkällä jänteellä varsinkin lämmön tarve vähenee, joten yhteistuotannon mahdollisuudet voivat heikentyä. Hajautetut ratkaisut lienevät jatkossa entistä kilpailukykyisempiä, varsinkin uusilla alueilla, joilla vaadittavaa perusinfrastruktuuria ei vielä ole.
On myös esitetty visioita, että jatkossa kiinteistöt tuottavat enemmän energiaa kuin tarvitsevat. Kysymys on tietysti siitä kannattaako ylikapasiteettiin investoida eli onko ylijäämäenergialla markkinoita, jotka perustelisivat investoinnin. Sähkön tapauksessa hyöty hukkuu helposti siirtohintaan ja veroihin, lämpöverkkojen osalta paikallista siirtoa vasta kehitetään ensimmäisten joukossa Turun Skanssin alueella. Yksi vaihtoehto oli tehdä paikallinen siirto taloudellisesti houkuttelevammaksi, jolloin paikallisverkkojen kehittäminen olisi kiinnostavampaa. Lopulta kysymys on tietysti energiantuotannon puhtaudesta.
Kuten ylläolevastakin jo ilmenee, energiakysymykset ovat mitä suurimmassa määrin systeemisiä kysymyksiä ja esimerkiksi yksittäisten muotojen tukemisella voidaan markkinoita helposti vääristää. Kiinteistöjen osalta meillä on joka tapauksessa valittu ”talotekninen” linja, toivottavasti ympäristöministeriö toteuttaa määräysten tiukentuessa ystemaattista rakennusfysikaalista seurantatutkimusta. Toivoa myös sopii, että kesät eivät kovasti lämpene, muuten voi välillä olla tukalat oltavat.
Kirjoitus on julkaistu 10.8. Juha Kostiaisen Nokkela kaupunki -blogissa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakennukset ja ilmastonmuutos ovat vaativa yhdistelmä sisälämpötiloille”