Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusala tarvitsee nuoria ammattilaisia

Tietoa kirjoittajasta Saku Viita-Aho
Asiakkuuspäällikkö, Viasys VDC
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennusala on usein houkutteleva vasta sitten, kun sinne pääsee sisälle – ja alkaa vähitellen ymmärtää sen kompleksisuutta ja mahdollisuuksia.

Rakennusala nähdään helposti paukkuvina aikatauluina ja kustannuksina. Hyvää tässä on se, että ihmisillä on siitä mielipide ja ala on siis huomattu. Oikeita asioita tekemällä tämä huomio on käännettävissä positiiviseksi voimaksi.

Tässä positiivisuuden aallossa ovat kaikki rakennusalan firmat mukana, osa aktiivisemmin kuin toiset. Itse olen antanut arvoa ulostuloille, jotka näkyvät suurelle yleisölle. Fira on erinomainen esimerkki siitä, miten rakennusalan mainetta kasvatetaan rennolla ja freesillä meiningillä.

Samalla kun rakennusala uudistuu, on tärkeää saada kokemus ja nuorten innostuneisuus kohtaamaan. Hiljaisen tiedon siirrossa on konkareiden asenteella iso merkitys.

Nuorten onneksi tiedon siirtämiseen suhtaudutaan pääsääntöisesti todella myötämielisesti – eihän se ole itseltä pois, että auttaa nuorempaa kollegaa ja alan tulevaisuutta.

Miten yritys panostaa tähän tiedonsiirtoon aikaa ja tukea on toki eri asia, monesti kun kokenut kaveri on yksi parhaista itse työhön ja laskutukseenkin.

Yritysten sisällä on osittain herätty tiedonsiirron tarpeeseen, mutta toisaalta alalla on kokonaisuudessaan vielä opittavaa.

Yksi iso ratkaistava haaste on, miten saada suomalaiset alan yritykset tekemään enemmän yhteistyötä, jotta koko rakennusalan tuottavuus kasvaisi ja syntyisi loistavia vientituotteita.

Miten kehitetään prosesseja yhdessä, mutta säilytetään kilpailuedulliset tekijät itsellä? Vaikka haaste on olemassa, ei sitä tule pelätä. Toki konkreettista edistymistäkin on tällä saralla tapahtunut – yhtenä parhaana esimerkkinä Suomessa tehtävälle yhteiskehitykselle on Lean-sateenvarjon alla tapahtuva toiminta.

Osa pitää Lean-ajattelua puppuna, mutta käytännössä on sama, mikä termi tai käsite on kyseessä, jos se edesauttaa yrityksiä miettimään ja toimimaan yhdessä.

Rakennusalalta löytyy paljon kokemusta ja osaamista sisältäen monimutkaisten asioiden valmistelua, suunnittelua, toteuttamista ja ylläpitoa. Tämä suuri tietomäärä ei kuitenkaan anna syytä ylpistymiseen, vaan nyt jos koskaan on aika avata silmät ja tutkia ympäristöämme.

Rakennusalan tulisi ottaa enemmän oppia muilta aloilta, esimerkiksi IT-alalta tai ICT-teollisuudesta. Entä olisiko laivojen rakentajilla opetettavaa talonrakentajille?

Meidän tulee olla samaan aikaan ylpeitä siitä, miten hienoja ja pitkäaikaisia juttuja voimme toteuttaa, ja samalla nöyriä pitämään silmät ja korvat auki omimaan niin paljon parhaita käytäntöjä muilta aloilta kuin mahdollista!

Erityisesti tässä nuori sukupolvi on hyvä, joskin tämän polven astuessa enenevässä määrin alalle on johtaminen entistä tärkeämmässä roolissa.

Nykyään nuoret haluavat tilaa toteuttaa itseään vapaammin, mutta suunnan näyttämiselle on kuitenkin erityistä tarvetta. Johtamisen pitääkin sallia kokeilemisen kulttuuria, jossa jokainen epäonnistuminen on onnistuminen lisääntyneessä tiedossa.

Yksi suurimmista johtamisen haasteista on varmasti motivaation ylläpitäminen, sillä nuoret ovat tottuneet nopeasti muuttuvaan maailmaan ja muutokseen itsessään.

Muutoksia vaaditaan ja urasuuntia vaihdetaan. Jos yritys ei tarjoa monimuotoisia urapolkuja ja vaihtelevia mahdollisuuksia, on se ulkona pelistä.

Tsemppiä siis kaikille oleville ja tuleville johtajille, jotka haluavat alaa kehittää – valittu tie ei ole välttämättä helppo, mutta ei varmasti tylsäkään! Itse aion tämän tien hymyssä suin valita.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Rakennusala tarvitsee nuoria ammattilaisia”

  1. Hoitajaa ensiksi myös työttömät rakennusalan osaavat senioriammattilaiset töihin

  2. Mikäs siinä, varmasti hymyä riittää, kun pikkutakki päällä alaa kehittää. Powerpointtia seinälle ja muita neuvomaan. Mutta kun jonkun pitäisi rakentaakin. Tähän mennessä ei yksikään kohden ole powerpointilla tehden valmistunut.

  3. Rakennusalaa vaivaa yleinen välinpitämättömyys ja juurtuminen vanhakantaiseen ajatteluun -näin on aina ennenkin tehty. Suuren osansa huonosta rakentamisesta saa myös kuntien, kaupunkien, valtion ym. instituutioiden täysin osaamaton rakennuttajaorganisaatio.Aivan turhaa on haukkua urakoitsijoita, hankkeissa on kuitenkin mukana aika monta muutakin osapuolta kuin se pääurakoitsija / ali- ja sivu-urakoitsijat. Jos nämä kaikki hankkeen osapuolet yhdessä hyväksyvät aikataulujen paukkumiset, kustannuksien ylittymiset / väärät tavat rakentaa, niin eikö syy ole silloin kaikissa hankkeen osapuolissa?
    Miksi korjauskohteita tehdään täysin keskeneräisillä suunnitelmilla, miksi yhdessä on hyäksytty malli, jossa saneerauskohteista ei tehdä kunnon suunnitelmia kun se on niin kallista?Saneerauskohteissa suunnitelmien tarve on kaikkein suurin, mutta käytäntö on aivan toinen. Aivan turha ihmetellä, kun tulee paskaa laatua joka tuutista.
    Suunnittelijat voisivat alkaa myös suunnitella. Jokainen osaa kopioida valmiita leikkauksia ja monistaa joka kuvaan tekstin: ”mitat tarkastettava työmaalla”. Mitä!?Miksi?
    Kannattaako kuvaan laittaa edes mittoja, jos ne kerran pitää työmaalla tarkastaa. Suunnittelija voisi edes kerran jalkautua työmaalle ja ”tarkastaa” itse kuviensa mitat ja tajuta, että siinä vaiheessa kun työtä tehdään ei mittoja enää tarkistella. Jos aletaan työmaalla mittoja tarkistelemaan, niin hyväksykää myös aikataulujen nenyminen. Vai mitä luulette tapahtuvan kun huomataan työmaalla, että mitat ovat väärin ja kuvien perusteella tilatut elementit pihassa…..?
    Länsimetro ja ydinvoimala eivät ole mitään poikkeuksia, sama tauti vaivaa kaikkea rakentamista mutta pienemmässä ja ei niin medianäkyvässä muodossa.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Saku Viita-Ahohttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/saku-viita-aho/