Silmiini osui Helsingin Sanomien uutinen syyskuussa Japanista. Maassa on kirjoituksen mukaan tarkoitus vähentää teoreettista koulutusta ja panostaa jatkossa koulutukseen, josta on hyötyä teollisuudelle. Toivottavasti sama ilmiö ei koskaan rantaudu Suomeen. Tällaisesta ajattelusta, jossa tiettyjä koulutuksia lakkautetaan tai supistetaan merkittävästi, ei koskaan seuraa hyvää.
Minulla on vielä muistissa, kun rakennusmestarikoulutus lakkautettiin Suomessa. Oli herännyt ajatus, että rakennusinsinöörin koulutus voisi korvata mestarikoulutuksen ja että työmaan johtamisen voisi jatkossa hoitaa rakennusinsinööri.
No, metsään meni ja pahasti. Ei mennyt kuin tovi, ja työmailla oli kova pula mestareista. Onneksi liittomme silloiset vahvat vaikuttajat saivat mestarikoulutuksen takaisin ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmiin vuonna 2007.
Rakennusmestarin aloituspaikkoja on tällä hetkellä noin 400 kautta maan. Lisääkin koulutuspaikkoja voisi olla, varsinkin Etelä-Suomessa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä huutava pula mestareista. Nuori mestariopiskelija on sikäli kiitettävässä asemassa yhteiskunnan näkökulmasta, että hän työllistyy tänään varsin hyvin. Siten työllistyvä nuori on ripeästi tuottavassa työssä maatamme rakentaen.
Eri lähteistä on syksyn aikana saanut lukea melko positiivisia uutisia toimialaltamme. Myös muuhun kuin korjausrakentamiseen odotetaan lievää kasvua. Varsinkin infrarakentamiseen uskotaan vahvasti.
Hallitusohjelman kärkihankkeissa on kohdistettu teiden ja ratojen korjausvelan vähentämiseen kaikkiaan 600 miljoonan euron lisäpaketti tulevalle kolmelle vuodelle. Uudet hankkeet työllistävät varmasti ammattilaisiamme monipuolisesti kautta maan.
RKL on viimeisen kahden vuoden ajan ollut vaikuttamassa MANKin Nuoria infratöihin -hankkeessa. Nuoriso-ohjelman kaksivuotisella projektilla on ollut tavoitteena luoda kiinnostavia työpaikkoja nuorille infra-alalle ja lisätä työelämälähtöistä koulutusta kentälle. Tämä on hyvä osoitus aktiivisesta toiminnastamme toimintaympäristömme kehittämisessä.
Aloitin RKL:n toimitusjohtajana syyskuun alussa. Tehtävämme on samaan aikaan mielenkiintoinen ja haastava. Keskeisintä osaamistamme on vaikuttaa rakennusmestareiden ja insinöörien asemaan ja arvostukseen työssään. Haasteena on saada työssä olevat jäsenet ja ei-jäsenet aktiivisesti osallistumaan toimintaamme. Onneksi viimeisten uutisten mukaan ammattiliittoihin vyöryy väkeä ja epävarmuus yhteiskunnassa on lisännyt aktiivisuutta yhdistystoimintaan. Halutaan kuulua ryhmään.
Siksi koenkin vahvasti, että meillä on yli 100 vuoden kokemuksella merkittävä tehtävä luoda jäsenillemme hyvät edellytykset kokea ylpeyttä ammatistamme ja osaamisestamme. Perinteitä kunnioittaen kykenemme rakentamaan omalta osaltamme eheämpää yhteiskuntaa ja ympäristöä yhä paremmaksi, turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi.
RKL juhlii tänä vuonna 110-vuotista taivaltaan, joten olemme vaikuttaneet rakentamisen kentässä pitkään ja väkevästi. Toivon, että matkamme jatkuu myös tulevaisuudessa eri sidosryhmien kanssa entistä parempaa rakentaen
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Rakennusmestareita tarvitaan”
Rakennusteknikkoja ( rakennusmestari) valmistui vuoteen 1999 asti, vanhaa koulukuntaa. Kyseinen tutkinto ei näytä kelpaavan minnekään vaikka työkokemusta olis. Pitäs olla AMK auta minua kaikessa koulutus. Kertokaapa kuka, milloin ja minne esim. virkaan teknikon tutkinnolla on joku päässyt nykyään töihin, onko kyseessä ammatillinen syrjitä. Työmarkkinoilla on teknikko tutkinnolla olevia vielä enemistönä pitkillä ja monipuolisilla työhistorialla.