Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusprosessi otettava oikeasti haltuun

Tietoa kirjoittajasta Seppo Mölsä
Erikoistoimittaja, seppo.molsa@rakennuslehti.fi, Twitter: @SeppoMls
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Vaativiksi rakenteiksi mielletään yleensä pitkäjänteiset kantavat rakenteet. Todellisuudessa ne voivat olla kaikkein turvallisimpia, koska niitä suunniteltaessa ja tehtäessä on ymmärretty niiden vaativuus.

Paljon isompia ongelmia aiheuttavat ihan tavalliset rakenteet. Esimerkiksi betonilaatta, joka päällystetään muovimatolla, aiheuttaa sisäilmaongelmia, jos betonille ei anneta riittävästi kuivumisaikaa. Myös autokansien ja vesikattojen vuodot ovat niin yleisiä, että viherkattojen rakentamisbuumiin voi suhtautua melkoisella varauksella.

Vaativien kantavien rakenteiden suunnittelussa on käytössä kolmannen osapuolen valvonta varmistamassa, ettei suunnittelussa ole tehty virheitä. Parhaassa tapauksessa suunnittelija käy tarkastamassa rakenteet myös työmaalla. Tätä voisi suositella yleisemminkin, sillä suunnitelmista puuttuvat usein ne vaikeimmat detaljit. Työmiehet saattavat ratkoa niitä sitten itsekseen. Eristemäärien ja tiiviysvaatimusten kasvun myötä tällaisia riskipaikkoja tulee lisää. Rakenne on syytä aina tarkastaa ja tarkastus dokumentoida ennen kuin se peitetään. Esimerkiksi VTT:n ydinturvatalossa tämä on vakiokäytäntö.

Tyypillinen esimerkki tavanomaisesta rakenteesta, joka aiheuttaa murheita, on asfalttipäällyste. Murtumat tulevat kohtiin, joissa levittäjän työhön on tullut katkos, jolloin massa on päässyt jäähtymään. Prosessi on mahdollista saadaan telemekaniikan ja tietomallinnuksen avulla haltuun niin, että sekä tuottavuus että laatu paranevat.  Kun asfalttiautojen sijainti tiedetään aina tarkasti, ne voidaan ohjata asfalttiasemalle ja levittimelle aina oikeaan aikaan. Tarvittaessa levitin voi säätää omaa nopeuttaan optimaaliseksi.

Lisäksi kun levittimen lämpökameralla mitataan reaaliaikaisesti asfaltin lämpötilaa, nähdään heti, onko massa kylmentynyt. Tästä lähtee palautetieto asemalle sen varalta, että siellä on syntynyt haitallisia kiviainesten lajittumia. Tieto menee myös jyräkuskille, joka voi jyrätä kylmettynyttä kohtaa tavallista huolellisemmin.

Samalla tavalla uutta teknologiaa kuten kosteusantureita, lämpö- ja käynnykkäkameroita  sekä tietomallinnusta voidaaan käyttää hyväksi myös talonrakentamisen laadunvarmistamisessa ja koko elinkaarin yli menevässä kunnon tarkkailussa. Valvonnan ei pidä merkitä byrokratian kasvattamista, vaan asioita fiksummin tekemällä myös valvontaa voidaan tehostaa.

Rakentamisen lyhyenä aikana ei pidä ottaa riskejä, jotka aiheuttavat ongelmia koko rakennuksen käyttöiän ajan. Hyvä prosessin hallinta johtaa sekä rakennus- että elinkaarikustannusten laskuun.

Rakentamisessa parhaiten hoidettu osa-alue on asuntojen gryndaus, vaikka siitä tuleekin eniten yleisöpalautetta. Sen prosessi hallitaan kuitenkin erinomaisesti, koska kyse on rakennusliikkeen omasta tuotannosta, jossa suunnitteluratkaisut ovat loppuun saakka mietitty ja tuotanto on varsin kustannustehokasta hyvän harjaantumisen ansiosta. Parhaat rakennusliikkeet, kuten erityisesti Skanska, ovat hioneet laatuajattelunsa äärimmilleen eli asunto pyritään luovuttamaan ostajalle virheettömänä. Jos huomautettavaa kuitenkin löytyy, niin korjaukset tehdään välittömästi. Kaikessa tähdätään siihen, että ostajalle jää hyvä mielikuva rakentajasta, ja tältä halutaan ostaa uudestaankin. Rakentamisesta on tullut hallittu prosessi sen sijaan, että se olisi yksittäinen pilotti, johon on arvottu sekalainen joukko toisilleen tuntumattomia tekijöitä halvimman hinnan perusteella.

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Rakennusprosessi otettava oikeasti haltuun”

  1. Nauttiiko Mölsä hyvääkin kestitystä Skanskalta, kun hän kehuu Blogissaan Skanskaa ”Parhaat rakennusliikkeet, kuten erityisesti Skanska”. Ei Skanska ole sen kummempi kuin muutkaan valtakunnalliset grynderit, YIT, Lemminkäinen, Peab jne.. Ei laatuAJATTELU tee parempaa laatua. Minäkin AJATTELEN öisin Angelina Joliea, eikä se ole tehnyt vaimostani yhtään seksikkäämpää (laadukkaampaa). Ja jotkin paikallisesti toimivat grynderit ovat rakentamisen ”laadussa” (laatuhan on subjektiivinen kokemus) jopa huomattavasti parempia ja ymmärrettävästä syystä. Heidänhän pitää pystyä myymään asuntoja omalla markkina-alueellaan ja yleensä vielä huonommalta alueelta kuin isot toimijat.
    Rakennusprosessin hallintahan on koko rakentamisen perusta. Mutta ei gryndaus ole prosessinhallinnan kannalta ongelma. Eiköhän isoimmat ongelmat tule korjausrakentamisesta joissa jokainen kohde on yksittäinen pilotti. Siellä prosessien kehittäminen tuottaisi ehkä parhaimman tuoton. Eikä halvin hinta aina ole haitaksi. Organisaation ohuus voi toimia myös hintaa laskevasti ja laatua nostavasti.

  2. Hannulla on vanhentunut käsitys toimittajien kestitsemistä. Se on nykyisin olematonta ja erityisen olematonta se on ruotsalaisilla rakennusliikkeillä. Juttuja tehdään aivan muista lähtökohdista ja puhtaasti journalistin perustein.

    Sinänsä on hämmentävää, että silloin harvoin kun kehun jotakin, niin siitä nousee meteli. Pitäisikö kehua usemmin?

    Kaikki isot asuntogrynderit panostavat aika lailla samoilla keinoilla laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Otin kuitenkin Skanskan esimerkiksi, koska sen toiminta asukkaan laatureklamaatioihin on tietojeni mukaan kaikkein systemaattisinta ja jäsennellyintä. Nolla-ajattelu, joka koskee laadun ohella myös työturvallisuutta, on purrut ainakin asennetasolla. Lisäksi Skanska pitää aktiivisesti asunnonostajia tietoisena rakentamisvaiheen aikana ja pyrkii luomaan yhteisöllisyyttä. Toiminta on ollut ilmeisen onnistunutta, vaikka toki olen kuullut niin Skanskan kuin monen muunkin rakennusliikkeen kohdalla yksittäisistä kohteista, joissa kaikki ei ole mennyt putkeen.

    Kirjoitukseni pääpointti oli kuitenkin laadunvarmistuksessa ja uuden teknologian hyödyntämisessä siinä, jotta rakentamisen sittenkin hyvin lyhenä aikana ei aiheuta vahinkoja, jotka vaikuttavat rakennuksen koko elinkaaren yli. Sinänsä kiusallisten pienten pintavikojen sijaan kyse on ennen kaikkea kosteus- ja tiiviysasioista ja talotekniikan toimivuudesta. Näitä asioita voisi valvoa nykyistä fiksummin ja rakentamisajan jälkeen myös käytön aikana.

    Hannun mainitsemat korjaushankkeet ovat varmaan sellaisia, joissa tuota laadunvarmennusta erityisesti tarvittaisiin jotta esimerkiksi luvattuihin energiansäästöihin päästäisiin tolkullisissa takaisinmaksuajoissa.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Seppo Mölsähttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/seppo-molsa/