Rakentamisen strategiset tavoitteet hallitusohjelmaan

Rakennusalan heikkoon laatuun, puutteelliseen käyttäjälähtöisyyteen ja alhaiseen tuottavuuteen liittyvät haasteet ovat globaalisti tunnistettuja. Rakennusala on tunnistanut nämä haasteet myös Suomessa ja tehnyt lukuisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Valitettavasti niiden vaikuttavuus on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.

Kehittyisikö rakennusala nopeammin, jos tavoitteet asettaisi valtiojohto yhteistyössä rakennusalan kanssa? Ei tyydyttäisi pelkästään keräämään asioita yhden ministeriön alle, kuten nyt toivotaan, vaan tehtäisiin kuten Englannissa, missä valtiojohto on ollut mukana asettamassa alalle strategisia tavoitteita kansallisen intressin näkökulmasta.

Englannissa hallitus asetti ensimmäiset rakennusalaa koskevat strategiset tavoitteet vuonna 2011. Strategia sisälsi oivaltavasti tavoitteita myös yhteistyön ja johtajuuden sekä tilaajaosaamisen kehittämiselle. Tavoitteeksi asetettiin julkisen hankinnan uudistaminen sekä toimijoiden välisen integroitumisen edistäminen projektien toteuttamisessa. Lisäksi strategian keskiöön nostettiin tietomallintaminen – kaikki rakentaminen pitää olla mallipohjaista vuoteen 2016 mennessä.

Näiden tavoitteiden tukemana esimerkiksi Highway Agency on käynnistänyt mittavan ilmaisen lean-koulutuksen alihankkijoilleen. Koulutukseen on panostettu yli 5 miljoonaa puntaa ja sen on raportoitu tuottaneen 15–20-kertaiset hyödyt.

Kesäkuussa 2013 Englannin valtiojohto ja rakennusteollisuus julkistivat ensimmäisen yhteisen strategiansa. Rakennusteollisuus pyrkii vuoteen 2025 mennessä vähentämään 33 prosenttia kustannuksia, nopeuttamaan projektien läpimenoaikaa 50 prosenttia, vähentämään päästöjä 50 prosenttia sekä kasvattamaan alan vientiä 50 prosenttia. Tavoitteena on erityisesti asiakasarvon maksimointi, arvon tuottaminen rahalle sekä hukan minimointi.

Vastaavanlaisia tavoitteita on asetettu myös Yhdysvalloissa, jossa uusien sairaaloiden on oltava 15–20 prosenttia aiempia tehokkaampia. Myös Australiassa osavaltioiden hallitukset ovat asettaneet kovia tavoitteita rakennusalan kehittämiselle. Vastaavia keskusteluja käydään useissa Euroopan maissa.

Entäpä jos tulevassa hallitusohjelmassa asetettaisiin säätelyn lisäksi rakennusteollisuutta koskevat strategiset tavoitteet, jotka koskisivat aluksi julkisen sektorin tilaajia ja näiden alihankkijoita? Suomalainen rakennusteollisuus pystyy saavuttamaan vaativatkin tavoitteet, jos vain uskomme itseemme ja teemme asiat yhdessä. Meillä on pienen maan mittakaavaetu ja kehittämisen vauhdittamiseksi jo valmiita rakenteita, kuten RYM Oy tai Lean Construction Institute Finland. Lisäksi moni julkinen tilaaja, kuten esimerkiksi Liikennevirasto ja Helsingin yliopisto, ovat jo profiloituneet rohkeiksi kehittäjiksi, mistä osoituksena integroitujen toteutusmallien lisääntynyt käyttö.

Englantilaisten kokemusten perusteella valtiojohdon ja rakennusalan asettamat strategiset tavoitteet ovat tuoneet rakennusteollisuuden kehittämiseen uutta puhtia. Vastaavanlaisten tavoitteiden ohjaamina meillä olisi mahdollista saavuttaa pienemmät asumiskustannukset, tehokkaampia sairaaloita ja hoivapalveluita, laadukkaampia oppimisympäristöjä ja parempikuntoista infraa.

Tulevan hallituksen kannattaisi panostaa rakennusalan strategiseen ja julkisen sektorin rakentamisen kehittämiseen.