Kokeile kuukausi maksutta

Työturvallisuudella säästötalkoisiin

Tietoa kirjoittajasta Markus Immonen
Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu, Rakennustekniikka
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Maamme taloudellinen tilanne on, ainakin suurelle yleisölle annettujen tulkintojen perusteella, erittäin heikko. Yhteiskunnan varat eivät riitä kohta edes välttämättömiin menoihin, kuten sairaanhoitoon ja koulutukseen. Hallitus on pakotettu erilaisiin leikkauksiin ja pakkolakien laadintaan.

Hallitus on hallitusohjelmassa ottanut yhdeksi keskeiseksi teemaksi kansalaisten turvallisuuden. Puhutaan erilaisista peloista ja uhkakuvista, pääsääntöisesti ulkopuolelta maatamme tulevista.
Meillä on kuitenkin jatkuvasti konkreettinen, tilastoitu ja jokapäiväisessä elämässä alle minuutin välein toistuva turvattomuus käsillä. Vaikka ottaisimme tarkasteltavaksi ainoastaan tapahtuvat työtapaturmat – vapaa-aikanahan sattuu vielä enemmän – voimme puhua erittäin merkittävästä turvattomuudesta.

Tapaturmien määrä luonnollisesti vaihtelee suhdanteiden mukana. Maassamme tapahtuu vuosittain noin 130 000 työtapaturmaa, tämä on noin 45 sekunnin välein työaikana. Siis useammin kuin joka minuutti.

Näistä tapaturmista rakennusalalla tapahtuu noin 16 000–20 000 vuodessa. Tämä on työaikana viiden minuutin välein pelkästään rakennusalalla. Näissä tilastoissa ovat ainoastaan ne tapaturmat, joista on seurannut vähintään yhden päivän sairauspoissaolo.

Suurin osa tapaturmista, yli 90 prosenttia, johtuu vääristä asenteista, huolimattomuudesta, välinpitämättömyydestä ja siitä, että otetaan tietoisia riskejä, ja tämän kautta näihin totutaan. Vain harvempi kuin joka kymmenes tapaturma johtuu jostakin ”hyväksyttävämmästä” syystä. Nämäkin ovat usein jonkun laiminlyönnin seurausta. Nollatapaturmaa-ajattelun mukaan kaikki tapaturmat ovat turhia ja vältettävissä, kun niihin suhtaudutaan riittävällä vakavuudella. Yhtään tapaturmaa ei saa hyväksyä vain toistuvina tosiasioina.

Tapaturmat aiheuttavat paljon sekä henkistä että fyysistä kärsimystä ja kipua. Tätä joutuvat kokemaan tapaturmien uhrit sekä heidän läheisensä. Turvallisuus ja turvaton toiminta eivät ole pelkästään kenenkään ”oma asia”. Tämän lisäksi tapaturmista aiheutuu merkittäviä taloudellisia seurauksia. On laskettu, että yksi työtapaturma maksaa keskimäärin noin 10 000 euroa. Tästä jokainen voi laskea, että tapaturmiin kuluu ylimääräisiä euroja vuosittain 1300 000000 euroa. Siis 1,3 miljardia: käsittämättömän suuri rahamäärä heitettäväksi hukkaan.

Tässä on nyt kaikilla mahdollisuus osallistua säästötalkoisiin. Tämä on lisäksi myönteinen, kaikkia miellyttävä keino kantaa ”korsi” yhteisen asian puolesta. Päättäjien ei tarvitse leikata eikä käyttää juustohöylää, vaan tästä hyötyy jokainen, kun vähennämme työtapaturmia. Tämä turvallinen toiminta lähtee meistä jokaisesta yksilöstä, siis juuri minun asenteestani, omasta ja kaverin turvallisuudesta välittämisestä.

Vai odotammeko, että hallitus kieltää työtapaturmat uudella lailla sekä määrää erillisen työtapaturmamaksun, jolla kerätään veroluontoisia tuloja yhteiskunnalle?

Voimme jokainen olla rakentamassa yhteistä turvallisuuttamme. Laitetaan ensin omat nurkat kuntoon ja rakennetaan näin jokapäiväistä, konkreettista jokaista koskettavaa turvallisuuttamme. Kun perustukset ovat kunnossa, voimme yhdessä rakentaa turvallisuuttamme myös laajemmin.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Työturvallisuudella säästötalkoisiin”

  1. Hyvä kirjoitus…tosin tekstissä ei ollut mitään uutta. Ongelmat ovat olleet tiedossa jo tovin ja yleensä niistä eniten ”viisastelevat” henkilöt sekä tahot, jotka ovat aika kaukana itse työmaa ympäristöstä. Joku viisas voisikin esittää keinoja tapaturmien estämiseksi.

  2. Markus on oikealla asialla, tuota summaa ei voi heittää näissä talkoissa hukkaan.

    Edellisen kirjoittajan kommenttiin vastaisin että yksinkertaista ja helppoa tietä ei olekaan mutta pitämällä työturvallisuusasiat yrityksessä jatkuvasti esillä päästään jo pitkälle. Myös yrityksen johdon on aidosti sitouduttava turvallisuuden parantamiseen ja puhuttava niistä päivittäin. Jos pomo ei ole mukana niin hommasta ei tule mitään.
    Yksi helppo tapa pitää asiaa esillä on lähettää ”teemaviesti” viikottain jostakin ajankohtaisesta työturvallisuusasiasta tekstiviestillä jokaiselle työntekijälle. Nykytekniikalla tämä on helppoa ja palveluntarjoajia riittää.

    Omalla työpaikallani tapaturmataajuus saatiin pudotettua parissa vuodessa 70:stä noin kahteenkymmeneen. Koen että suurin merkitys oli tuolla asian esillä pitämisellä. Toki urakka vaati myös konkreettista asioihin puuttumista työmaalla. Ja siinäkin on vielä 20 kpl liikaa..

  3. Erittäin hyvin sanottu siellä perällä. Vastuun jakoa laajemalle työmaalta, eikä vain työmaamestarin harteille kaikki paska jota kilvan keksitään ja vaaditaan. Milloin muuten työnsuojeluviranomainen ottaa huomioon myös työnjohdon.

  4. Hyvä kirjoitus!
    Miksi sitten toimimme taas juuri päinvastaiseen suuntaan? Rakennusliikkeet ja tilaajat ymmärtävät tehostamisen niin, että pienemmällä porukalla tehdään enemmän, nopeammin ja halvemmalla.

    Tässä tilanteessa alkaa urakoitsijan työnjohto olla jo liiankin kovilla!

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Markus Immonenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/markus-immonen/