Kokeile kuukausi maksutta

Vantaa kasvaa uudistuen

Tietoa kirjoittajasta Pekka Virkamäki
Vantaan rakennusvalvontajohtaja, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n puheenjohtaja
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Isäni rakensi Itä-Vantaalle omakotitalon vuonna 1956. Katson sieltä kolmannen polven vantaalaisena ja tyytyväisenä veronmaksajana kaupungin kasvun kiihtymistä. Erityisen vilkasta kasvu on ollut viime vuosina.

Vantaan asuntorakentamisen vilkastuminen alkoi näkyä kaksi vuotta sitten lupamäärien kasvuna. Valmistuvia asuntoja on tänä vuonna yli 2 500, kun kymmenen vuoden keskiarvo on 1 700. Kasvulle ei näy loppua. Kehärata yhdistää Vantaan sydämen ja Helsingin pohjoisalueet yhtenäiseksi kaupungiksi.

Leinelä, Kivistö, Aviapolis, Ruskeasanta ja Vehkala muodostavat Euroopan laajuisestikin harvinaisen kokonaisuuden. Uudisalueiden asukkailla ja työntekijöillä on jo alusta alkaen käytössään kaupunkimainen joukkoliikenne. Kun se yhdistetään hinta-laatusuhteeltaan edulliseen asumiseen, paine kasvuun on suuri.

Kaupungilla on vastuu asemakaava-alueilla kunnallistekniikan toteuttamisesta ja julkisesta palvelutuotannosta. Yleisesti ajatellaan, että kaupunkien talouden kannalta alle 1,5 prosentin vuosikasvu on mahdollista. Vantaan asuntokannassa kasvu on yli 2 prosenttia. Kestääkö velkaisen kaupungin talous kasvun?

Merkittävä osa rakentamisesta on ohjattava olemassa olevien asuntoalueiden tiivistämiseen. Kunnallistekniikan kustannukset ovat silloin vain murto-osa uudisrakentamisen kustannuksista ja palvelut voidaan hyödyntää maksimaalisesti. Nykyinen MRL:n kaavajärjestelmä ei kuitenkaan tue tiivistämistä vaan ohjaa rakentamista neitseellisille alueille ja lähiöiden lievealueille. Lähiöidemme rakennetut asuinkorttelit vaatisivat uudistamista.

Lähiöt ovat kaupungin kasvaessa tulleet reuna-alueista osaksi kaupungin keskustoja. Asukasrakenne on muuttunut lapsiperheistä sinkkujen laaksoksi. Väestön vanheneminen johtaa siihen, että myös ikärakenne ja palvelutarpeet muuttuvat. Vain aluerakentamisen myötä syntyneet rakennukset ja korttelirakenne ovat pääosin säilyneet ennallaan.

Vantaan nykyiset lähiöt ovat tehottomia ja väljästi rakennettuja. Kerrostaloissa asuvista yli 80 prosenttia on yhden ja kahden hengen asuntokuntia. Lähiöiden ostarit kituvat ja kaupalliset palvelut kuihtuvat asiakkaiden puutteessa. Putkiremontteja tehdään kerrostaloissa, jotka aikanaan suunniteltiin kestämään 40 vuotta, jonka jälkeen ne korvattaisiin uusilla.

Remontteja voidaan rahoittaa lisärakentamisella, kuten Helsingissä on pienimuotoisesti tehty ullakkorakentamisen avulla. Entä voisiko asukas saada remonttikustannusten hinnalla uuden ja omiin tarpeisiinsa paremmin sopivan asunnon, jos hän korvaisi nykyrakennuksensa kaksi kertaa isommalla? Vantaan olosuhteissa ja hintatasolla tämä on mahdollista.

Hallituksen ohjelmassa on mukana ”kevytkaava”. Kevytkaava voi olla kasvukaupungeille annettu mahdollisuus tehdä alueellisia määräaikaisia poikkeamispäätöksiä. Poikkeamispäätös mahdollistaa lisärakentamisen ja käyttötarkoitusmuutokset. Muilta osin kaavat jäisivät voimaan. Lisärakentamisen yhteydessä on tehtävä ympäristön asukkaiden toivomia kulkureittien tai puistojen lähiympäristöparannuksia. Kaikkien osapuolten ”kohtuullinen ahneus” tuo parhaan lopputuloksen.

Vantaa on saanut mainetta rakentamis- ja kokeilumyönteisenä kaupunkina. Hallitusohjelma sisältää selkeitä ja konkreettisia ajatuksia rakentamisen ohjauksen keventämisen osalta. Ne on hyvä toteuttaa nopeasti vaikka kokeiluina. Olen varma, että Vantaa ottaa ne täysimääräisesti käyttöönsä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Vantaa kasvaa uudistuen”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Pekka Virkamäkihttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/pekka-virkamaki/