Kolme vuotta sitten hallitus vielä esitti sähkömarkkinalakiin pykälää, joka olisi taannut tasalaskutuksen sitä haluaville, kuten puoli miljoonaa sähkölämmitteisen omakotitalon
omistajaa. Fortumin lobbauksen seurauksena Mauri PEKKARISEN johtama eduskunnan talousvaliokunta kuitenkin poisti pykälän. Ja ministeri Jan VAPAAVUORI allekirjoitti lain, vaikka oli eduskunnassa luvannut tasalaskun säilyvän.
Minulle Caruna (silloin vielä Fortum) lupasi kirjallisesti tammikuussa 2014 tasalaskutuksen, mutta petti lupauksensa.
Sanotun lain pohjalta nyt Caruna on jatkamassa asiakkaidensa kurittamista nostamalla sähkön siirtomaksuja; muutamia piirteitä asiasta seuraavassa:
Caruna syntyi, kun Fortum möi 2013 verkkonsa 2.55MEUR hintaan australialaiselle First State Investmentille (40%) ja kanadaiselle Borealikselle (40%), osaomistajiksi jäivät Keva (12.5%) ja Elo (7.5%). Tässäkin diilissä oli Jan Vapaavuori takuumiehenä. Toki vastuuministerinä oli vihreiden Pekka HAAVISTO.
Carunan websiten mukaan siirtohinnat nousevat maaliskuun alussa 27%, Espoossa kuitenkin 22%. Monissa tapauksissa nousu on jopa 50-100%; kuluttajille lähetetyssä kirjeessä ei prosenteista puhuta mitään.
Energiavirasto pesee kätensä; emme voi tehdä mitään kuin vasta 2020, koska muuttivat juuri tarkastelujakson aikaisemmasta 1 vuodesta 4 vuoteen. Energiavirasto tuplasi juuri verkkoyhtiöiden sallitun tuoton 3% ð 6% sijoitetulle pääomalle.
Caruna ajoitti tietoisena muutoksista korotukset juuri tämän vuoden alkuun.
Caruna maksoi >50MEUR tuloksesta 2014 veroa Suomeen vain 1.6%.
Carunan rahat menivät 8.5% korkomaksuihin Hollantiin, jossa pieni vero; tilinpäätössiirtojen ja lainakulujen jälkeen tulos saatiinkin näyttämään 7.6MEUR tappiota. Rahaa sentään riittää johtohenkilöiden tuplapalkkoihin maan ministereihin verrattuna.
Energiaviraston mukaan kuluttaja vieköön asian halutessaan käräjäoikeuteen!
Pääministeri Juha SIPILÄ paheksuu Corunan veromässäilyä.
Monet kansanedustajat ovat puuttuneet asiaan. Eduskunnan talousvaliokunta tutkii asian.
Ministeri Olli REHN on myös tuohtunut, ja vaatii selvitystä Energiavirastolta.
Vaihtoehtoja korotusten alentamiseen on monia; useimmat vaativat kuitenkin pikaisen lainmuutoksen.
Sen sijaan korkokeinotteluun hallitus voi puuttua heti, koska jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa tämän neljä kertaa markkinakorkoa korkeamman maksun perimisen takaisin.
Lisäksi hallitus voi puuttua Energiaviraston surkeaan toimintaan asiassa.
Itse sain korotuskirjeen viime viikolla. Ison sähkölämmitteisen omakotitalon siirtohinnan korotukseksi tuli 13%; perusmaksu nousi 70%.
03.02.2016 Energiavirasto antoi Rehnin pyytämän selvityksen (12 p, 0.62 MB). Tämä itseään täynnä oleva paperi sentään tunnustaa, että ”voidaan kuitenkin todeta tämän tapaisten hinnankorotusten edustavan epätoivottavaa tyyliä sähköverkkotoimialalla” ja ehdottaa kahta mahdollista lainsäädännöllistä toimenpidettä:
– Katon määrittäminen sähkönsiirtohinnan korotuksen kertamuutokselle sekä toistumisvälille.
– Verkkopalvelumaksuina perittävien tulojen riittävä kohdentaminen investointeihin ja muuhun verkkotoiminnan kehittämiseen.
http://energiatyhmyrit.real.fi/2016/02/caruna-ja-energiavirasto-sammaan-koppiin.html
Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa
11 vastausta artikkeliin “Vapaavuori ja Haavisto pekkaroivat Carunalle jättivoitot”
Tässä kirjoituksessa on pahoja väärinkäsityksiä. Ja monta. Kirjoituksessa esimerkiksi väitetään: ”Energiavirasto pesee kätensä; emme voi tehdä mitään kuin vasta 2020, koska muuttivat juuri tarkastelujakson aikaisemmasta 1 vuodesta 4 vuoteen.” Tosiasiassa edellinenkään valvontajakso ei ollut 1 vuoden mittainen. Eikä hintojen nostamisen tausta ainakaan yksinomaan ole Carunan myynnissä ulkomaille.
Sähkön siirron hinnankorotusten taustalla on se, että Energiavirasto vuodenvaihteessa jostain syystä yli kaksinkertaisti sähköverkkoyhtiöille sallitun tuoton. Asia kerrotaan – vähän piilotetusti – Energiaviraston selvityksen alaviitteessä 13. Sitä, että Energiavirasto itse on mahdollistanut hintojen reilun nostamisen, ei ole selvityksessä siis haluttu korostaa. Siinä missä viime vuonna sähköverkkoyhtiöille sallittu tuotto oli 3 prosenttia, on alaviitteen 13 mukaan Energiavirasto korottanut tuon tuoton suuruuden niin, että se vuonna 2016 on 5,93 %. Ero olisi itse asiassa vielä suurempi, jos se tehtäisiin vertaamalla tasoa, joka vanhalla laskentakaavalla olisi vuodelle 2016 tullut. Energiavirasto siis vuodenvaihteessa antoi käytännössä sähköverkkoyhtiöille luvan kaksinkertaistaa keskimääräiset sähkön siirtohintansa.
Tuolla vuoden 2015 lopussa Energiavirastossa päätetyllä hintojen moninkertaistamisoikeudella ei ole mitään tekemistä Carunan myynnin kanssa. 27 prosentin hintojen korotus on vasta pikkujuttu verrattuna siihen, mitä tuo korkomuutos hintojen korotukseksi lähivuosina sallii, ellei Energiaviraston tekemään yhtäkkiseen sallittujen tuottojen (ja samalla korkeimpien sallittujen hintojen) moninkertaistamispäätökseen puututa. Energiaviraston oma ehdotus on se, että sähkönsiirron hintojen kertakorotusten suuruutta rajoitettaisiin, mutta Energiavirastossa luotuun ongelman taustalla olevaan perusongelmaan, eli siihen, että nyt hinnat saa tuplata, se ei ole ehdottamassa muutosta.
Asiaa on tarkastellut tarkemmin Nordean entinen pääekonomisti Wessman:
http://rogerwessman.com/2016/02/03/energiaviraston-outo-arvio-kohtuutuotosta/
Itse olen siinä käsityksessä, sähkömarkkinalain muutokseen lakiesitykseen nähden on saattanut vaikuttaa myös Energiatehokkuusdirektiivin artikla 10, jossa todetaan muun muassa, että: ”Laskutus saa perustua arvioituun kulutukseen tai kiinteään määrään ainoastaan silloin, kun loppukäyttäjä ei ole ilmoittanut mittarilukemaa tietyltä laskutuskaudelta.” Direktiivissä vaaditaan, että lähtökohtaisesti laskutustavan pitää reagoida toteutuneeseen kulutukseen, jotta energian käyttäjät kokevat energialaskujensa suuruuden riippuvan energian kulutuksesta, minkä ajatellaan kannustavan energian säästöön.
Missä ovatkaan tuntemattoman kommentoijan sanomat monet väärinkäsitykset? Ja mitä tulee tasalaskutukseen, niin oikeukanslerin 18.09.2015 tekemän päätöksen mukaan tasalaskutus olisi hallituksen esityksen mukaisesti säilynyt ellei Pekkarisen valiokunta olisi sitä poistanut (sähkömarkkinalaki 57§ 2mom ja 69§ 3mom.)
Listaan pyynnöstä kirjoituksessa olevia väärinkäsityksiä. Yksi väärinkäsitys oli siis ainakin se, että valvontakausi olisi aiemmin ollut vuoden mittainen. Edellinen valvontakausi kattoi vuodet 2012-2015. Toisin kuin kirjoituksessa väitetään, verkkoyhtiöiden sallittua tuottoa ei lasketa sijoitettuun pääomaan suhteuttaen. Kolmas väärinkäsitys on otsikossa, jossa lukee: ”Vapaavuori ja Haavisto pekkaroivat Carunalle jättivoitot”. Carunan jättivoittojen syy ei ole vuoden 2013 siirtoverkon myynnissä, vaan siinä, että jostain syystä vuoden 2015 Energiavirastossa päätettiin moninkertaistaa korkeimmat sallitut sähkön siirron enimmäishinnat. Asiaan on vaikuttanut myös kv-vero-oikeudelliset linjaukset (tai niitä koskevien päätösten puute), minkä johdosta Caruna pystyy nostamaan tuotot Suomen yhteisöveron ohittaen, vaikka sekin saa silti tehdä yhteisöverokuluja koskevat vähennykset sähkön enimmäistuottoja laskiessaan. Tuossa kohdassa on porsaanreikä, jota koskien olisi kannattanut tehdä toimenpiteitä viimeistään nyt vuodenvaihteessa 2016 voimaan astuneessa hinnoittelumallissa. Mutta ei tuonkaan porsaanreiän syy ole Vapaavuoressa, Haavistossa tai Pekkarisessa. Neljäs mahdollinen väärinkäsitys koskee sitaattia ”Sen sijaan korkokeinotteluun hallitus voi puuttua heti, koska jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa tämän neljä kertaa markkinakorkoa korkeamman maksun perimisen takaisin.” Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa veroviranomaisille puuttumisen veronvälttelyyn korkeita korkoja käyttäen. Veroviranomaisille on mahdollista ylimääräisten vältettyjen verojen osalta, mutta ei itse korkojen perimistä takaisin. Hallitus sen sijaan ei ainakaan virallisesti taida olla voimassa olevan lain soveltamisasiassa toimivaltainen, puuttumiskykyinen viranomainen.
Lienet oikeassa siinä, että tasalaskutusjärjestelmä olisi voitu jollain tavoin järjestää direktiivistä huolimatta. Jos tasalaskutusmalli olisi sallittu, esitettyyn tasalaskutusmalliin olisi liittynyt sama rajaus, joka sähkömarkkinalakiin (57 §) kuitenkin tuli, eli että ”Jos jakeluverkonhaltija tarjoaa kuluttajille ennakkomaksujärjestelmää, on järjestelmän heijastettava riittävästi kuluttajan arvioitua todennäköistä vuotuista sähkönkulutusta.” Tuolla varmistettiin tavallaan myös sitä, että direktiviin vaatimus toteutuneeseen kulutukseen reagoinnista tulkittaisiin helpommin toteutuneeksi silloinkin, jos laskutusta jaettaisiin etukäteen tasan. ”Riittävän” reagoinnin vaatiminen toteutuneeseen kulutukseen kuuluu niiden epämääräisten lakipykälien sarjaan, joiden merkitystä on hankala ymmärtää, koska vasta joku tuomioistuin viime kädessä linjaa, että mitä ”riittävyys” tarkoittaa tai ei tarkoita.
Tässä muutama vastaus nimettömälle:
1) Valvontakausi: Olet oikeassa. Mitä kirjoitin on esiintynyt kaikissa medioissa. Ja Energiaviraston oman paperin mukaan ”Energiavirasto kuitenkin laatii vuosittain alustavan laskelman jokaisen verkonhaltijan edellisen vuoden verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuudesta.”
2) Wessmaninkin mukaan tuotto lasketaan sijoitetulle pääomalle.
3) Otsikko ”Vapaavuori ja Haavisto pekkaroivat Carunalle jättivoitot” ei ole peräisin minulta vaan Rakennuslehdeltä, joka on lainannut blogikirjoitustani.
4) Hallitus/valtiovalta pystyy tekemään korkojen verokeinottelussa sen mitä sanoin.
5) Tasalaskutuksesta: Hallituksen esityksessä HE 20/2013 selkeästi kirjoitettiin: ”Maksutapoina on tarjottava ainakin laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuva vaihtoehto sekä kuluttajan arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen perustuviin tasasuuruisiin maksueriin perustuva vaihtoehto.” Tästä kokoinfo löytyy http://energiatyhmyrit.real.fi/2015/12/olli-rehn-sahkon-tasalaskutus-rest-in.html.
Blogista http://www.energiatyhmyrit.real.fi löytyy aina kiinnostavaa ajankohtaista infoa.
Tässä taas vatvotaan jälkikäteen mokaa, joka oli tiedossa jo tekovaiheessa, mutta ketään ei kiinnostanut. Homma runnottiin läpi lähes väkisin. Herää kysymys kuka lahjoi ja ketä? Muistan kuinka asiasta varoitettiin monien eri tahojen suunnalta sekä lehdissä että televisiossa, mutta jengi vain odotti kieli pitkällä kaupasta seuraavia Fortumin jättiosinkoja. Näitä jättiosinkoja ei ole vieläkään tullut.
Jokainen, joka edes vähänkään ymmärtää sijoittamisesta, tajuaa, että sijoittaminen luonnolliseen monopoliin on paras mahdollinen. Varsinkin kun hintoja voidaan nostaa vuosittain maailman loppuun asti. Siitä huolimatta meillä hyvät herrat päättivät myydä sähköverkon ulkomaisille sijoittajille. Onko asialla samat herrat, jotka päättivät myydä Digitan ranskalaisille? Noh, siihen rahastukseen ollaan sentään saatu ratkaisu ja DNA rakentaa oman rinnakkaisverkon. Älytöntä, mutta mehän olemme kaikki tolkun ihmisiä, vai kuinka?
Jään odottamaan uutista, milloin brittiläinen tai jenkkiläinen sijoitusyhtiö ilmoittaa ostaneensa Helsingin vesi- ja viemäriverkoston.
Ei kai valtion yritys voi koskaan maksaa kellekään jättiosinkoja. Nehän maksaa Caruna sijoittajatakapiruilleen, joiden osakkeenomistajien nimilista voisi olla ihan mielenkiintoista luettavaa.
Lukemalla osoitteessa http://energiatyhmyrit.real.fi/2015/12/olli-rehn-sahkon-tasalaskutus-rest-in.html kirjoitetun suvakki huomaisi, että olen yrittänyt vaikuttaa asiaan monin tavoin sen alusta eli vuodesta 2012 alkaen.
Nyt hallituksessa on vihdoin tajuttu kuinka päästään eroon korjausveloista, lopullisesti. Carunan tapaus osoitti, että ulkolaiset sijoittajat ostavat mielellään alueellisia monopoleja. – Nyt hallitus sijoittaa 600 Meuroa tieverkon parannuksiin, jotta tieverkko olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa kun sitä aletaan myydä. Myynnin jälkeen ei enää ole niitä korjausvelkoja! Onnettomat tunarit ovat taas asialla.
Nimettömälle ”asiasta” muutama vastaus:
1) Tarkastelujakso on 4 vuotta. Kaikissa medioissa oli se mitä sanoin.. Energiaviraston oman selvityksen mukaan ”Energiavirasto kuitenkin laatii vuosittain alustavan laskelman jokaisen verkonhaltijan edellisen vuoden verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuudesta.” Tämän tehostamiseen hallitus nyt pyrkiikin.
2) Myös Wessmanin mukaan tuotto lasketaan sijoitetulle pääomalle. Energiavirasto selvityksessään puhuu sitoutuneesta pääomasta.
3) Otsikko ”Vapaavuori ja Haavisto pekkaroivat Carunalle jättivoitot” ei ole minun kynästäni, vaan Rakennuslehden editointia.
4) Hallituksella/valtiovallalla on kaikki mahdollisuudet tehdä se mitä korkokeinottelun osalta kirjoitin.
5) Hallituksen esitys HE 20/2013 sanoo selkeästi: ”Maksutapoina on tarjottava ainakin laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuva vaihtoehto sekä kuluttajan arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen perustuviin tasasuuruisiin maksueriin perustuva vaihtoehto.”
Jännä seurata, millaiseen lopputulokseen tässä jutussa päästään vai hautautuuko jälleen sinne keskeneräisten vastaavien (paljon puhetta, vähän villoja) seuraan.