Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusalaa riivaavat sitkeät laatu- ja tuottavuuspulmat, jotka edellyttävät investointeja uuteen teknologiaan ja osaamiseen. Yksi avaintyökalu tulee olemaan tietomallinnus.

Rakennusala on viime kuukausina saanut jälleen osakseen negatiivista julkisuutta. Heikon suhdannetilanteen ohella otsikoissa ovat olleet alan vaisu tuottavuus, toistuvat rakennus- ja suunnitteluvirheet sekä oman osaamisen verkkainen kehittäminen.

Tosiasioita on toisaalta turha kiistää: toimialan tuottavuus on junnannut paikallaan vuosia, ja laatuvirheitä paljastuu edelleen tämän tästä. Samaa viestiä välittää myös rakennetun omaisuuden tilaa kartoittava Roti-raportti, jossa rakennusten saama kouluarvosana on 7+. Se ei anna toimialasta kovin mairittelevaa laatumielikuvaa.

Hyvä rakennusprojekti on tarkkaan suunniteltu ja ajoitettu palapeli, jossa onnistunut lopputulos vaatii saumatonta yhteispeliä sekä avointa ja ajantasaista tiedonkulkua kaikkien osapuolten kesken. Valitettavan usein jäädään silti tilanteeseen, jossa oikea käsi ei tarkkaan tiedä, mitä vasen on tekemässä.

Yksi merkittävimmistä rakentamisen tuottavuutta, laatua ja tiedonkulkua parantavista työkaluista on mallintaminen, jota on hyödynnetty hyvin tuloksin jo useissa kohteissa. Kolmiulotteisten tietomallien avulla suunnittelijat, tuotevalmistajat ja urakoitsijat pysyvät tiukasti ajan tasalla työmaan etenemisestä.

Rakennustuoteteollisuudelle tehoja syntyy erityisesti projektin alku- ja tuotantovaiheessa. Tietomallista saadaan tietoa tarjouslaskentaan ja eri variaatioita voidaan käsitellä nopeasti. Aidon näköinen 3D-kuva helpottaa ratkaisujen hahmottamista jo neuvotteluvaiheessa. Tuotannonohjauksen visuaalinen seuranta jo valmistusvaiheessa puolestaan takaa, että aikataulut pitävät.

Mallintaminen voi tarjota ratkaisun myös eri vaihtoehtojen elinkaariperusteiseen vertailuun, sillä kestävässä rakentamisessa päätöksiä tehdään entistä selkeämmin laatu- ja elinkaarikriteerien pohjalta.

Mallinnuksen kokonaisvaltainen hyödyntäminen vaatii määrätietoisia panostuksia tekniikkaan ja koulutukseen. Alan isommat toimijat ovat asialle jo heräämässä, joten investointipaineet kasvavat jatkuvasti myös niiden alihankkija- ja kumppaniverkostossa.

Nähtäväksi jää, kuinka moni rakennusalan ja rakennusteollisuuden pk-yritys pystyy tähän haasteeseen lopulta vastaamaan.  Jyvät seuloutuvat tässä kohtaa akanoista, sillä kisassa pärjäävät parhaiten ne, jotka ovat valmiita tekemään tarvittavia satsauksia paitsi tekniikkaan myös henkilöstön osaamiseen. Kaiken lisäksi nuo päätökset pitäisi tehdä varsin pikaisesti ja mikä tuskallisinta, edelleen varsin epävarmassa suhdannetilanteessa.

Muutos on toisaalta aina myös mahdollisuus. Mallintaminen voi tarjota koko toimialalle uuden kehityspolun, jolla se parantaa kolhiintunutta laatumainettaan, houkuttelee uusia osaajia, korottaa heikohkoa Roti-arvosanaa selkeästi ylöspäin sekä luo ympäristöjä, jotka keräävät kehuja myös seuraavilta sukupolvilta.

Viimeksi mainittu on varmasti tavoite, johon jokainen rakennusalan ammattilainen haluaa omalla urallaan tähdätä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Mallintaminen on rakennusalan suurin kehityshaaste”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Hannu Tuukkalahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/hannu-tuukkala/