Kokeile kuukausi maksutta

Yhdessäkään yrityksemme toteuttamassa rakennuksessa ei ole yli viisikymmentä vuotta kestäneen toimintamme aikana tullut esiin rakentajan virheestä johtuvaa homevauriota. On älyllistä epärehellisyyttä kohdistaa usein varsin laaja syy-seurausketju yhteen osapuoleen, kuten eduskunnan homekeskustelussa tehtiin.

Olen ollut mukana korjaamassa lukuisia kosteusvaurioituneita kouluja Kemissä. Yhdessäkään ei voitu osoittaa rakentajan laiminlyöntiä. Sen sijaan käytöstä johtuvia vikoja ja laiminlyöntejä tuli esille vaikka kuinka paljon.

Koulut on aikanaan suunniteltu tasalämpöisiin olosuhteisiin, mutta energiansäästön nimissä ilmanvaihto pysäytetään ja lämpötilat lasketaan yöksi, viikonlopuiksi ja koulujen loma-ajaksi. Ilmanvaihtokanaviin jää epäpuhtauksia, jotka laskeutuvat kanavien pohjalle, valuen osittain säleiköistä takaisin huoneilmaan, kun koneet pysähtyvät. Moska pöläytetään uudelleen liikkeelle koneiden pyörähtäessä taas käyntiin. Epäpuhtaudet eivät kulkeudu suodattimiin ja ulos niin kuin on suunniteltu. Samoja pienhiukkasia pyöritetään huoneilmassa edestakaisin. Lämpötilamuutokset aiheuttavat kastepisteen siirtymisen rakenteissa sellaisiin kohtiin, joissa kosteuden tiivistyminen aiheuttaa vaurioita rakenteille.

Julkishallinto säästää väärässä paikassa, kun leikataan kiinteistöjen käyttökustannuksista ja huollosta.

Koska itse toimin myös valtuutettuna, minulle on tullut tunne, että kunnissa ei edes välitetä kiinteistöjen ylläpidosta. Sen sijaan rakennusten annetaan rappeutua pari-kolmekymmentä vuotta, jonka jälkeen saadaan valtionapu peruskorjaukseen.

Teimme kesällä 2012 urakkatarjouksen Länsi-Pohjan Keskussairaalan laajennuksen rakennusteknisistä töistä. Kaavoittaja oli esittänyt rappauksen käyttöä julkisivussa. Reklamoimme siitä, koska rappaus ei ole kestänyt Kemin olosuhteissa. Syksyllä sadevesi piiskaa mereltä tuulen mukana lähes vaakasuorassa julkisivua. Yöllä märkä pinta jäätyy aiheuttaen usein toistuessaan rappauksen murentumista.

Reklamaatiomme vuoksi materiaali vaihtui kestävämmäksi. Usein kuitenkin käy niin, että urakoitsijaa ei kuunnella ja vaihtoehtoja esittänyt tarjous hylätään.

Julkisuudessa tuodaan usein esille, että rakenteille ei anneta tarpeeksi aikaa kuivua. Samalla kerrotaan, että työnjohto on vaatinut esimerkiksi lattiapäällysteiden asentamisen kostealle betonille. Syitä, miksi työnjohto hoputtaa, ei kerrota. Koulurakentamisessa käy kuitenkin usein niin, että kunta päättää rakennushankkeesta talvella ja samalla päätetään, että uusien tilojen pitää olla syksyllä käyttökunnossa. Rakentamisen aikataulun sanelee koulujen alku, ei rakenteiden kuivumisaika. Päätöksentekovaiheessa ei kuunnella ammattilaisia, vaan teknisen lautakunnan amatöörien ääni painaa enemmän.

Julkinen tilaaja määrittelee aikataulun ja materiaalit asettaen urakoitsijan ”pakkorakoon”. Laki julkisista hankinnoista johtaa usein vaaralliseen yhdistelmään eli halpaan suunnittelijaan sekä halpaan ja yhtä kokemattomaan toteuttajaan. Tässä on vielä yksi syy siihen, että homeongelmat painottuvat julkisiin rakennuksiin.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Miksi julkiset rakennukset ovat homeessa?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Mikko Kurttihttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/mikko-kurtti/