Putkiremonteista puhuminen on jatkoa armeija- ja synnytystarinoille: kyse on kauhukokemusten jakamisesta. Putkiremonttikeskustelut saavat monet muistelemaan omaa remonttievakkoaan ja paukkuneita budjetteja. Valitettavan monessa taloyhtiössä putkiremontti käydään läpi siten, että aikataulu pettää, lopputulos on vähän mitä sattuu ja koko huvista saa maksaa paljon enemmän kuin alkujaan oli suunniteltu.
Taloyhtiöissä ollaan ymmärrettävästi turhautuneita, mutta putkiremonttipainajaisiin on syynsä. Jos remontin jokainen erillinen vaihe osaoptimoidaan eikä kokonaisnäkemystä ja -vastuuta ole kenelläkään, on lopputulos sen mukainen.
Koska Suomen asuntokanta on melko vanhaa, lisääntyy putkiremonttien määrä lähivuosina entisestään. Putkiremonttiala on myös kansantaloudellisesti merkittävä kasvuala. Lisäksi putket kunnostamalla hillitään Suomen korjausvelkaa ja huolehditaan yhteisestä kansallisomaisuudesta. Kasvuala myös houkuttelee paljon uusia toimijoita – putkia riittää monen toimijan korjattavaksi. Korjausrakentaminen työllistääkin tällä hetkellä jo enemmän tekijöitä kuin uudisrakentaminen. Lisää osaavia, innostuneita ammattilaisia tarvitaan jatkuvasti.
Yksilötasolla yhä useampi meistä käy läpi vähintään yhden putkiremontin elämänsä aikana. Asunto on suomalaisten elämän suurin investointi. Siksi on harmillista, jos omassa asunnossa tehtyyn putkiremonttiin ei olla tyytyväisiä. Kaikki ei mene aina kirjaimellisesti putkeen. Kaikille taloyhtiön asukkaille ei aina edes ole aivan selvää, miksi putkiremontti ylipäätään tehtiin tai mitä siltä olisi voinut edellyttää ja vaatia.
Ongelman ytimessä ovat rakennusalan sementoituneet toimintatavat, joissa keskitytään kunkin yksittäisen vaiheen osaoptimointiin. Osaoptimointi johtaa pitkiin ja kalliisiin projekteihin. Jos jokainen hankeosapuoli vastaa vain omasta palikastaan, menetetään pahimmillaan paljon hiljaista tietoa. Eri osapuolet osallistavalla suunnittelulla vältyttäisiin tiedon haaskautumiselta ja säästettäisiin paljon rahaa, aikaa ja hermoja.
Korjausrakentaminen on itsekin remontin tarpeessa. Uudenlaisia rakentamisen ja putkiremonttien toteutustapoja on jo olemassa, ja vähitellen ne yleistyvät myös Suomessa. Esimerkiksi allianssimallissa taloudelliset riskit ja voitot jaetaan yhteisesti hankekumppanien kesken. Tällöin kaikkien yhteinen etu on saada hanke sovitusti maaliin. Taloyhtiö näkee selvästi, mistä kustannukset muodostuvat. Taloyhtiön maksettavaksi tulee yksi, sovittu loppulasku, ja jos yllätyksiä tulee matkan varrella vastaan, hankekumppanit – suunnittelija, rakentaja ja aliurakoitsija – kantavat niistä yhdessä vastuun. Lisälaskujen lähettämisen sijaan hankekumppanit hyötyvät suoraan yhteistyön mahdollistamista säästöistä.
Vain uudenlaisten toimintatapojen ja yhteistyön avulla putkiremonttiala rakentuu vähitellen palvelualaksi. Jos alan toimijat eivät itse ymmärrä uudistua, on asiakkailla oikeus vaatia parempia putkiremontteja.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Putkiremonttien kauhukertomusten tilalle kaivataan menestystarinoita”
Putkiremontti kannataa tehdä kevyemmällä tavalla eli vaihtaa vain käyttövesi putket esimerkiksi pintatyönä rappukäytävän seinää ylös koteloimalla sieltä seinän läpi huoneistohin.Viemärit voidaan sukittaa myöhemmin.Niin meidän yhtiössä tehtiin.Vesikatko huoneistoa kohden oli korkeintaan noin 8 tuntia .Kustannukset olivat kohtuuliset ja työ kävi nopeasti.
Toki käyttövesiputket voidaan uusia pintavetoina, jolloin rakenteita ei tarvitse juuri rikkoa. Tällöin asuntoon tulee mahdollisesti kuitenkin esteettisesti haitallisia virityksiä riippuen kylpyhuoneen sijainnista suhteessa rappuun. Lisäksi keittiön linja saattaa olla erillään ja vaatii myös uusimisen.
Valurautaisten viemärien sukitus/pinnoitus on lähinnä tekohengitystä, jolla ostetaan lisää aikaa. Pakko ne vanhat viemärit on jossain vaiheessa kuitenkin uusia. Vanhan 50-80-luvuilla tehtyjen kylppäreiden purku ”luille” voidaan nähdä myös positiivisena asiana, koska tällöin tulee kosteuseristykset päivitettyä tämän päivän tasolle ja kylppärin ilme ja toimivuus uusittua.
Logiikka on aika yksinkertainen.
Osta uusi asunto kalliimmalla -> ei välitöntä remontin tarvetta.
Osta vanha asunto halvemmalla -> varaudu avaamaan lompakkoasi, kun erilaisia remontteja tulee.
Ymmärrän toki, että kansaneläkkeen perusosalla kituuttava vanhus ei haluaisi laittaa kaikkia säästöjään kylppärin uusimiseen, koska ei itse välttämättä enää ajattele esim. asunnon jälleenmyyntiarvoa ja vanha kylppäri on toiminut tähänkin asti, ainakin paremmin kuin se pesusoikko tuvan lattian keskellä.
Harvassa taloyhtiössä kaikki kylpyhuoneeet ovat 50-80 -luvuilta. Kun kaikki tehdään uusiksi, ”puretaan luille” paljon uusia ja kelvollisia kylpyhuoneita. Valurautaisten viemäreiden pinnoitus on perusteltua: vanhan valurautaviemärin tilalle asennettu uusi muoviviemäri ei välttämättä kestä yhtään sen kauempaa kuin vanhan viemärin pinnoitus. On myös syytä ajatella asukkaiden viihtyvyyttä: 80-vuotiaalle mummolle muutto omasta, tutusta kodista 4kk:ksi evakkoon voi hyvin jäädä viimeiseksi muutoksi.
On todella yllättävää, miksei seuraavanlainen malli yleisty putkiremontissa:
– Taloyhtiö kartoittaa kylpyhuoneiden kunnon putkiremontin suunnittelun yhteydessä
– Uudet putket pintavetoina porraskäytävissä.
– Ne osakkaat, jotka haluavat uusia kylpyhuoneensa, tilaavat yhdessä kylpyhuoneremontit samalta firmalta. Osakkaat pystyvät hyödyntämään kotitalousvähennystä työkuluissa. Taloyhtiö maksaa vesieristeet.
Mallilla säästettäisiin osakkaiden rahoja ja hermoja valtavasti.
Voin kertoa ihan uunituoretta kokemusta putkiremontista ja Fira Palveluista. Kylppäristä tuli ihan käyttökelpoinen, mutta siitä, mikä on siistiä jälkeä, ollaan FP:n kanssa eri mieltä. Minä vaadin kymmeniä tuhansia maksavasta remontista perussiistiä jälkeä ja FP:n tai heidän alihankkijoidensa mielestä ”sinnepäin” kelpaa. ”Me aloitamme hommat ja asukas maksaa jälkikorjaukset remontin lisäksi” tuntuu olevan päivän sanoma.
Tämä oli kyllä loistava kirjoitus. Uusilla menetelmillä ja osaamisella, jokaisen putkiremontin tulisi nykyaikana olla kivuton prosessi asiakkaalle.