Jos oikeasti halutaan olla ilmastosta huolissaan, tulisi rakennusten energiamääärysten ja -todistusten perustua CO2-päästöihin.
Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että rakennusten energiamäääryksissä ja -todistuksissa tulisi käyttää perusteena ostoenergiaa ja sen tuottaman hiilidioksidin CO2 määrää. Olen nyt laskenut mikä sähkön CO2-kerroin oikeasti on.
Kun Suomessa yli 2/3 sähkön tuotannosta on päästötöntä, on selvää että sähkön kertoimen tulee olla paljon pienempi kuin kivihiilen, öljyn, turpeen tai muun fossiilisen energialähteen kerroin. Tuoreessa TM Rakennusmaailmassa #8/2014 on asiaa koskeva kirjoittamani artikkeli, jonka mukaan Suomessa sähkön CO2-kertoimen tulisi olla 0.3. Lataa tästä artikkeli (2 p, 1.98 MB).
Erityisesti vanhempien sähkölämmitteisten omakotitalojen omistajat ovat aiheellisesti suivaantuneet saamistaan huonoista energiatodistuksista.
Kun D3 oli tekeillä, tein 08.11.2010 siihen 8 sivua pitkän lausunnon (jolla ei tietenkään mitään vaikutusta, kuten ei RTnkään lausunnolla, jossa oli samoja kohtia). Mitä tulee D3ssa käytettyyn primäärienergiaan perustuvaan kertoimeen, niin luonnoksessa se oli sähkölle 2.0, mutta muuttui Vapaavuoren mestaroinnilla lukuun 1.7. Kuitenkin matemaattisesti oikein laskettuna sen pitäisi Suomessa olla 2.2 (kuten TM Rakennusmaaailman jutussa sanon).
Fundamentaalinen muutosehdotukseni on koko ajan ollut se, että kertoimien tulisi olla CO2-kertoimia primäärienergiakertoimien sijaan. Tästä olen kirjoittanut eri lehdissä ja yrittänyt saada läpi eri ”konklaaveissa” RTssä ja muualla 2009-14. Tässä jutussa on ensi kertaa laskettu sähkön CO2-kertoimen suuruus; ja vieläpä ajantasaiseen dataan perustuen.
Olavi Tupamäki pitää blogia Energiatyhmyrit
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Sähkön oikea energiamuotokerroin on 0,3 eikä 1,7 tai 2,2”
Olavi on ihan oikeassa. Energiamuotokertoimia päätettäessä luovuttiin aika nopeasti ajatuksesta, että ne perustuisivat hiilidioksidipäätöksiin. Ilmastonmuutosta käytettiin vain keppihevosena myytäessä ajatusta suurelle yleisölle. Asiaa laatineet virkamiehetkin myönsivät, että kertoimet vain ”heijastavat” hiilidioksidipäästöjä.
Eri maissa kertoimet ovat hyvin erilaiset. Suomi esimerkiksi suosii omilla kertoimillaan puun polttamista hiilidioksidiksi, kun taas Keski-Euroopassa sitä halutaan nimenomaan torjumaan. Myös suhtautuminen jätteen polttamiseen jakaa mielipiteitä EU:n sisällä, mutta kannat näyttävät tulleen entistä kielteisemmiksi, koska se vähentää kierrätyshaluja.
Sähkön energiamuotokerroin tulee putoamaan jos ja kun uudet ydinvoimalat valmistuvat. Siihen on kuitenkin pitkä matka.
Kaksi vuotta sitten RIL:n puheenjohtaja Risto Vahanen ennakoi Finnbuildin seminaarissa, että asenteet sähkölämmitystä kohtaan voivat kääntyä täysin. Tätä hän perusteli materiaalitehokkuudella eli muiden lämmitysmuotojen vaatimilla isoilla laiteinvestoinneilla. Suositaanhan meillä sähköautoiluakin ja sitä nimitetään päästöttömäksi energiamuodoksi. Senkin tulevaisuus on pitkälti kiinni siitä, että me saamme edullista energiaa ydinvoimaloista.
Ydinvoimala ei ole ainoa hiilipäästöistä vapaa tapa tehdä sähköä. Vesivoima on vielä puhtaampaa sähkövoimaa eikä tarvitse ollenkaan sellaista tukia, mihin tuulivoimaloiden käyttö perustuu. Ihmeellistä on, että sitä niin vastustetaan samaan aikaan, kun tuulivoimaloita pitäisi saada rakentaa vapaasti joka paikkaa – ja romuttaa joka kahdeskymmenes vuosi. Ihan ajatuskokeena voisi miettiä, että entäpä jos kiivaasti vastustetun Vuotoksen altaan paikalla olisikin tuulivoimapuisto, jonka alta metsä olisi hakattu paljaaksi. Jos luontoarvoja miettii, niin kävelisitkö mielelläsi myllyjen alla vai olisiko sittenkin kivempi soutaa veneellä ja kalastella tuolla altaalla, josta todennäköisesti olisi tullut samanlainen kalastusparatiisi kuin Lokasta.
Toisaalta mitäpä muuta kuin jalostettua sähkölämmitystä maalämmityskään on. Ilmalämpöpumputkin käyvät sähköllä ja ovat osoittautuneet varsin tehokkaiksi energian säästäjiksi.. Eniten kehitystä parissa vuodessa on tapahtunut aurinkosähköpaneelien puolella. Niistä on tulossa varsinkin korjausrakentamiseen ihan kilpailukykyinen vaihtoehto. Vielä jos taloyhtiöt saadaan tekemään yhteistyötä aurinkosähkön jakelussa, voi kehitys tuolta osin olla mielenkiintoinen.
Tupamäen laskelmissa on kuitenkin suuri ongelma siltä osin, että lämmitykseen käytettävä sähkö ei ole mitään keskiarvosähköä. Lämmitykseen käytettävä sähkö nostaa sähkön kulutusta erityisesti silloin, kun sähkön kulutus on muutenkin korkealla, ja tällöin päästöjä tuottavia energialähteitä on käytössä paljon. Koska huippukulutustilanteissa Suomessa on aina päällä hiililauhdevoimaloita, on ihan oikein, että lämmityssähkön päästöjä arvioidaan ainakin osittain hiililauhdesähkön päästöjen mukaan. Hiililauhdesähkön päästöthän ovat luokkaa 900 g/kWh eli noin kolminkertaiset suoraan öljylämmitykseen nähden, joten kyllä sillä lämmittäminen pitääkin näkyä erilaisissa todistuksissa korkeina päästölukuina.
Se, mikä on kertoimien täsmällinen oikea taso on varmasti pitkän keskustelun aihe. Jos nyt Olkiluoto 3 saadaan valmiiksi, sähkön päästökerrointa olisi varmasti syytä laskea, sillä kyllä se aika paljon hiilivoimaa markkinoilta poistaa. Lauhdevoimaloiden heikohko hyötysuhde pitää kuitenkin jatkossakin sähkön lämmityskäytön päästökertoimen perustellusti melko korkeana, koska kokonaan ilman lauhdetta Suomi ei taida vielä hetkeen pärjätä.
Itsekin pidän kyllä tuon primäärienergian käyttöä näissä laskelmissa vähän kummallisena, sillä se rankaisee tosiaan esimerkiksi ydinvoimaa perusteettomasti. Ydinvoimaa ei kuitenkaan ole kannattavaa rakentaa lämmityssähkön tuotantoon, koska tällaisen voimalan pitäisi seistä kesällä kuukausia, kun lämmityssähkölle ei olisi kysyntää.
Ihmeen yleinen on väite siitä, että Keski-Euroopassa jotenkin vastustettaisiin puun polttamista. Myös Saksassa on investoitu biomassan käyttöön melko paljon, ja esimerkiksi Hollannissa ja Isossa-Britanniassa suuriakin voimaloita on muutettu hiilivoimaloista pääosin biomassalla toimiviksi.
Euro on paras konsultti myös energiamuotojen kertoimissa, ainakin kuluttajan kannalta. Tällä hetkellä sähkön hinta on noin kaksinkertainen kaukolämmön hintaan verrattuna. Energiamuotojen kertoimien suhde 1,7/0,7= 2,4 on aika lähellä todellista tilannetta, eli ei mitään syytää huoleen. CO2-pohjainen ehdotus on oma lukunsa, kuitenkin CO2 ja energia hinta eivät valitettavasti aina korreloi, mitä voi tulkita Tupamäen tavalla, että ilmastosta ei ihan oikeasti välitetä tai siis ehkä niin, että kyllä yritettiin, mutta huonosti meni. Tämä liene tilanne eurooppalaisen päästökaupan osalta, mikä on ollut heikoin lenkki energia- ja ilmastoasioissa. Mutta, ehkä päästökauppa saadaan joskus vielä toimimaan. Energiamuotojen kertoimet eivät ole kiveen hakattuja, vaan useissa EU maissa on nähty niiden muutoksia energiajärjestelmän kehityksen mukaan. Niin Suomessakin voi olla aihetta palata asiaan, kun saadaan uusi ydinvoima käyttöön ja nähdään, miten energian hinnat kehittyvät.