Keskustelut
Lisäeristäminen pitää huomioida jo suunnittelussa 
Frame-hankkeen uudet tulokset osoittavat, että EU:n energiatehokkuusvaatimusten turvallinen täyttäminen Suomessa asettaa uusia haasteita rakentamiselle, rakenteiden suunnittelulle ja taloteknisille järjestelmille. Ilmasto-olosuhteiden muutokset tuovat siihen vielä omat lisähaasteensa. Frame tutkii ilmastonmuutoksen ja lisäeristämisen rakennuksille aiheuttamia mahdollisia riskejä. Hankkeen kolmas yleisöseminaari järjestettiin torstaina Helsingissä.
« Edellinen sivu Sivu: 1 - 2 Seuraava sivu » Viestien esitystapa:
Onko mitään benchmarkia siitä millä intensiteetillä vaikkapa Saksa, Puola tai Välimeren maat näitä direktioita soveltavat ?
Pettyneenä voin todeta,että nyt tutkimuksessa ei ole tutkittu ollenkaan niitä rakenteita joita teollisuus joko nyt käyttää tai haluaisi käyttää. Jokainen tietää että 200mm paksu puurunkoseinä toimii. Miten sitten 300 mm ? jne..
Projekti kertoo että viilentämisen tarve lisääntyy jopa 50-75% seuraavan 100 vuoden aikana, miten kosteuskäyttäytyminen puurunkoseinissä muuttuu. Alkaako vesihöyry tiivistymään muovin pintaan? Millaisen kuivunisvaran joudumme suunnittelemaan rakenteelle?
Eilisen jälkeen kysymyksiä virtaa varmasti paljon. Uskoisin ettei seminaarissa paljoa uutta tullut, vaikka kaikki odotti.
Pikkuisen tutkimusesittelyn maku hieman keskeneräisestä projektista jäi, mutta puurakennusten ja erityisesti hirsirakennusten rakennusfysiiikasta seminaari antoi hyvää tutkimustulosta. Sitkeä väite on, että miksi emme tee kuten ennen eli hengittäviä hirsirakennuksia. Frame osoitti, että hirsirakennusten hengittävyys toimii vain hyvin pienillä eristemäärien lisäyksellä. Silloin voidaan vielä käyttää "hengittävää" tuulensuojaa. Mutta heti kun eristemääriä ryhtytään lisäämään edes nykyvaatimusten tasolle (josta hirsirakentajat tosin saivat jo poikkeusluvan poiketa), niin pitää ottaa käyttöön muovisulut kaikkine siitä seuraavine ongelmineen. Eli perinteiinen hirsitalo on tullut tiensä päähän.
Seminaarissa tuli valtavasti esimerkkejä myös siitä, mitä vaaroja puukerrostalorakentamisen kasvattaminen tuo tullessaan. Ainakaan rapattua julkisivua ei voi tehdä samallla tavalla jolla Ruotsissa saatiin homehtumaan kymmenet tuhannet asunnot. Tiilijulkisivukin on riski puukerrostalossa. Asukkaat taas eivät tutkimusten mukaan arvosta puujulkisivua vaan haluavat kalliimman "kivisemmän" ulkoasun, jotta suostuisivat ostamaan asunnon puukerrostalosta. Väkisin vuokralle niitä toki voi tehdä niin kauan kuin vuokra-asunnoista on pulaa.
Paljon porua, vähän villoja.
Olisiko TTY:n pojilla nöyrtymisen paikka?
Mahtava homma nuo tulevat määräykset, turvataan korjausrakentajien tilauskanta sukupolviksi.
Kuinkahan moni haluaa näitä puukerrostaloja ostaa.
Ostaessa tuskin yhtään sen edullisempi, myytäessä kyllä.
>Mahtava homma nuo tulevat määräykset, turvataan
>korjausrakentajien tilauskanta sukupolviksi.
Totta. Lisäeristäminen pitäisi huomioida siten, että jätetään kipsilevyt kittaamatta ja ruuvit näkyviin. On sitten mukavampi vaihtaa eristeet kuiviin.
Samoja piirteitä kuin hehkulamppuskandaalilla - lobataan laki läpi ennen kuin vaihtoehtoista rakennejärjestelmää/tuotteita on olemassa.
Rakentajia viedään kuin pässiä narussa ja asetetaan ylimitoitettuja vaatimuksia rakentamiselle unohtaen Suomen ilmasto-olosuhteet ja elämän realiteetit. Tukijärjestelyillä ja energiaveroilla sekoitetaan lisäksi energiamarkkinat ja pitkäjänteinen energiantuotanto.
Kuuroille korville meni joku aika sitten varoitus tolkuttomien lämmöneristepaksuuksien vaatimisesta. Varmoissa rakenneratkaisuissa riittää U-arvoissa operoida hyvin yhdellä desimaalilla, seinät ja alapohja 0,2 ja yläpohja 0,1 sekä ikkuna ja ovi 1,0. Vaippa vain on oltava tiivis sekä ilmanvaihto hallittu ja lämmön talteenotolla varustettu. Talotekniikka, kiinteistönhuolto ja ihmisten käyttäytyminen ovat ratkaisevassa asemassa energiankulutuksessa.
Entäpä villojen parantuneen ilmantunkeuman vaikutus? Mitä se vaikuttaa rakenteen kuivumiseen tai kastumiseen?
Seminaarin perusviesti oli, että kerrostalojen kohdalla 2008 eristetaso olisi ollut jo riittävä. Sen jälkeen kylvetään vain rahaa ranskalaiselle ja muulle ulkomaiselle eristeteollisuudelle. Tuokin raha voitaisiin käyttää todellisiin ilmastonmuutoksen torjuntakeinoihin. Pientaloissa ollaan takaisinmaksuaikojen rajoilla siinä kannattaako eristeitä lisätä.
Passiivitalot näyttävät rahat tuhlaukselta. Parempi olisi hypätä passiivitalovaiheen yli ja kehittää suoraan lähes nollaenergiaratkaisuja, joissa pääpaino olisi muulla kuin vaipan paksuntamisessa.
Jäähdytys tulee paksuilla eristemäärillä ongelmaksi, mutta siinä passiiviset ratkaisut näyttävät aktiivisia eli jäähdytyslaitteita taloudellisemmilta.
Juha Vinha esitti seminaarin lopuksi listan ratkaisuista, jotka pitäisi kieltää tai joita pitäisi kehittää, jotta ne eivät aiheuttaisi homeongelmia. Kieltolistalla oli tuo eristerappaus puisen rankarakenteen tai hirsirakenteen päälle. Parannuskeinona on tuuletusrako ja rappaus levyn päälle. Myös tiilijulkisivu korkeassa puutalossa oli kieltolistalla. Turvallisempaa olisi käyttää kivirakennetta. Hirsitalon sisäpuolinen lisäeristys vaikuttaa myös kyseenalaiselta, mutta samoja ongelmia näyttää olevan monella muullakin materiaalilla.
Ylä- ja alapohjista näyttää nykysuuntauksella tulevan homepesiä, jos ei käytetä koneellista tuuletusta. Yläpohjassa on otettava huomioon myös, että puhallettavien eristeiden lämmöneristyskyky heikkenee dramaattisesti teoreettisista arvoistaan yläpohjan ilmavirtausten vuoksi. Tiivis tuulesuoja parantaa asiaa, mutta parempi olisi käyttää levyeristeitä. Mutta ei niitäkään niin paljon kuin mihin ministeriö meidä yrittää pakottaa.
Frame lähtee helmikuussa tutustumaan Suomen ilmastoon vuonna 2050. Sellainen laboratorio löytyy Etelä-Ruotsista, jossa on nyt sellainen ilmasto johon me olemme menossa. Tällä kertaa Ruotsiin ei mennä kuitenkaan ihastelemaan puukerrostaloja vaan katsomaan, minkälaisissa homeongelmissa siellä jo nyt painitaan. Tuo onneton puurungon päälle tehty eristerappaus on tuhonnut jo kymmeniä tuhansia asuntoja. Onneksi sitä Suomessa vasta markkinoidaan! Ruotsissa hometta on myös ylä- ja alapohjissa, mutta ei onneksi sentään korvien välissä, koska ongelmista uskalletaan puhua ja niiiden vaaroista varoitetaan meitä suomalaisiakin, jotka olemme vasta menossa sinne mistä ruotsalaiset haluaisivat pois.
Itse en ole missään tapauksessa puukerrostaloja vastaan, mutta Frame-projekti asettaa puurakentajille kyllä melkoisia kehittämishaasteita.
Yhden asian Vinhan viestissä haluaisin korjata. Vinhan mukaan ensi vuonna voimaan tuleva kokonaisenergiatarkastelu tarkoittaisi sitä, että U-arvoista ei tarvitsi enää välittää vaan riittää, että rakennus täyttää kokonaisenergiavaatimuksen. Tässä olen eri mieltä. Itse olen lukenut ministeriön esityksen niin, että U-arvoissa noudatetaan ns. perälautana 2010 määräyksiä eli jo päätetyistä eristemääristä ei voi enää tinkiä, vaikka TTY kuinka pitäisi niitä epätaloudellisina.
Tietenkin jos TTY päätyy Framessa siihen tulokseen, että 2008 taso olisi homeriskin kannalta parempi, niin silloin se voisi tehdä ministeriölle tätä koskevan muutosesityksen.
© 2011 Suomen Rakennuslehti Oy - aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty. Lue