siirry sivun sisällä: navigaatio | sisältö

Keskustelut

Polarin Harri Hintikka on kuollut

Vuorineuvos, diplomi-insinööri Harri Hintikka on kuollut 73-vuotiaana. Parhaiten hänet muistetaan rakennuskonserni Polarin pääjohtajana, ja siksi tämä kirjoitus on osittain myös Polarin nekrologi. Hintikka nosti Polarin Suomen kannattavimmaksi rakennusliikkeeksi 1980-luvulla, mutta pian 1990-luvun alussa se hävisi kartalta. Syynä oli paitsi lama myös karille ajanut kansainvälistymis- ja kiinteistöstrategia.



Lue koko uutinen »

Kirjoita uusi viesti keskusteluun »
« Edellinen sivu Sivu: 1 Seuraava sivu » Viestien esitystapa: Näytä viestit kirjoitusjärjestyksessä Näytä vastaukset puurakenteessa
Viesti 1/4 04.09.2010 klo 16:40 // Seppo Mölsä

Lasse Lehtinen kirjoitti äskettäin Suomen Kuvalehteen kriittisen arvion Urho Kekkosesta. Hän päätti sen kuitenkin sanoihin: kaikesta kirjoittamastani huolimatta hän oli suurmies. Tämä samaa koskee pitkälti myös Harri Hintikkaa. Hintikan johtama Polar oli monessa asiassa edelläkävijä, samalla tavalla kuin toinenkin suuressa lamassa hävinnyt rakennusliike Haka. Jälkiviisaana voi tietenkin sanoa niin HIntikasta kuin monesta muustakin suuresta yritysjohtajasta, että jos he ja heidän visionsa ja maailmanvalloitushalunsa olisivat olleet pienempiä, niin aika monilta vaikeuksiltakin olisi vältytty. Viittaan tässä esimerkiksi Partekin ja Lohjan johtajien yltiöpäisiin ostoreissuihin ympäri Eurooppaa ja Amerikkaa, tai myöhempiiin metsäyhtiöiden ja Soneran vastaaviin operaatioihin. Niistä syntyi hienoja sankaritarinoita, mutta myös savuavia raunioita.

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti

Viesti 2/4 07.09.2010 klo 12:03 // Lauri Palojärvi

Harri Hintikan entisenä alaisena Lemminkäinen Oy:n palveluksessa (vuodesta 1971 siihen asti kunnes Harri yhtiön jätti) , totean että Harri Hintikan kauaskantoisin saavutus oli kyllä yhtiön kansainvälistäminen 70-luvun alusta lähtien . Hintikka oli äärimmäisen tarmokas liikkeenjohtaja ja vahvan henkilökohtaisen esimerkin näyttäjä.Kansainvälistymisen seurauksena yhtiön kilpailukyky tehostui valtavasti, ja yhtiö myös kasvoi ja jäi henkiin, toisin kuin myöhemmin kansainvälistymisensä aloittaneet urakoitsijat, esimerkiksi Haka.
Hintikan - ja yhtiön - saavutuksen arvoa ei yhtään vähennä se, että yhtiön eräässä - ei ainoassa - jättihankkeessa (Bagdadin Konferenssipalatsi) tuli epäonnistuminen - vastapainoksi tuli paljon enemmän erinomaisia onnistumisia.
Lemminkäisen kansainvälinen toiminta kannusti rakennusalaamme laajemminkin kansainvälistymään. Suomesta johdetun rakennusteollisuuden kansainvälinen toiminta onkin liikevaihdoltaan jo enemmän kuin kotimaan uudisrakentaminen , kun se 70-luvun alussa oli käytännössä olematonta. Tuoteteollisuus on myös hyötynyt merkittävästi Lemminkäisen ja muiden urakoitsijoiden pioneerityöstä . Esimerkiksi Partekin betoniteollisuuden hankkima vahva asema Euroopassa oli suoraa seurausta suomalaisten urakoitsijoiden palveluksessa hankitun kansainvälisen osaamisen soveltamisesta - kokonaan eri asia on, että Partekin omistajat päättivät sitten rahastaa ao. osaamisen ja siihen liittyvän tuotantokapasiteetin konepajateollisuutensa hyväksi.

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti

Viesti 3/4 15.09.2010 klo 17:10 // Juha Tammivuori

Toisin kuin Seppo Mölsä muistaa Polarin rakennustoiminta ei päättynyt Harri Hintikan eroamiseen yhtiöstä, vaan Polar-Rakennus Oy jatkoi saneerausohjelman mukaisesti toimintaansa aina vuoden 1998 syyskuukuuhun asti, jolloin Skanska Oy osti Polarin rakennusliiketoiminnan.

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti

Viesti 4/4 16.09.2010 klo 18:43 // Seppo Mölsä

Kiitoksia hyvästä muistista.

Tammivuoren täsmennys on paikallaan paitsi, että en kirjoittanut, että rakennusliiketoiminta olisi loppunut heti Hintikan lähdön jälkeen. Uusi toimitusjohtaja Kullervo Matikainen joutui ensimmäisenä lopettamaan koko ulkomaisen rakennustoiminnan mm. Venäjällä ja Ukrainassa. Rakennus- ja kiinteistötoiminta erotettiin toisistaan, ja kun rakentaminen vuonna 1998 myytiin Skanskalle, oli sen liikevaihto runsaat 800 miljoonaa markkaa.

Hintikastakin olisin voinut mainita, kuten Jouko Rantanen ystävällisesti muistutti, että hän ei jäänyt toimettomaksi, vaan oli muun muassa vaikuttamassa siihen, että Peab tuli Suomeen. Pitkäaikainen sairaus kuitenkin rajoitti hänen toimintaansa yritysmaailmassa.

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti

« Edellinen sivu Sivu: 1 Seuraava sivu » Kirjoita uusi viesti keskusteluun »