Maa- ja vesirakentaminen

Suomi käyttää infrarakentamiseen keskimäärin noin 3 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on hieman Euroopan keskiarvon yläpuolella, mutta selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisesti infrarakentamisessa julkisen sektorin merkitys on hyvin suuri. Siten valtio voi etenkin infrainvestoinneilla pyrkiä vaikuttamaan rakennusalan suhdannetilanteisiin.

Maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne jatkui hyvänä vuonna 2008. Infrarakentamisen määrä kasvoi 5,2 prosenttia ja sen arvo oli 5,5 miljardia euroa.

Valtio on käynnistämässä monia elvytysluonteisia infrahankkeita lähivuosina. Valtion elvytystoimista huolimatta maa- ja vesirakentamisen ennakoidaan supistuvan vuonna 2009 noin 2,5 prosenttia, mutta isojen väylähankkeiden ansiosta alan odotetaan pääsevän jälleen kasvu-uralle vuosina 2010-2011. Vuodelle 2010 odotetaan noin 2 prosentin kasvua. Epävarmuutta tosin aiheuttaa kuntien heikentynyt taloustilanne, joka karsii myös infrainvestointeja.

Lähivuosina käynnistyviä infrahankkeita ovat muun muassa Vt 8 Vaasassa, E18 Haminassa, E18 Koskenkylä–Kotka, Vt 5 Kuopiossa, Vt6 Joensuussa, Vt19 Seinäjoella sekä Vt12 Tampereen rantaväylä. Ratahankkeista käynnissä ovat jo Seinäjoki–Oulu I-vaihe, Keski-Pasila, Ilmalan ratapiha, Lahti–Luumäki sekä Taivalkosken kaivosrata. Ratarakentamisessa ovat käynnistymässä Länsimetro ja Kehärata. Myöhemmin käynnistyy vielä Seinäjoki-Oulu II-vaihe.