Rakennusmarkkinat Suomessa

Rakentamisella on suuri merkitys Suomen kansantaloudessa. Siihen käytetään noin kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta. Kansallisvarallisuudestamme rakennusten, maa- ja vesirakenteiden sekä rakennetun ympäristön osuus on 70 prosentin luokkaa. Suomessa tehdyistä investoinneista yli 60 prosenttia on rakentamista. Rakennuskanta uusiutuu noin prosentin verran vuodessa.

Rakentamisessa koettiin ennätyksellisen pitkä nousukausi vuodesta 1996 vuoden 2008 syksyyn. Rakentaminen romahti vuonna 2009 maailmantalouden kriisin seurauksena. Talonrakentamisen arvo laski 17 prosenttia ja oli 20 miljardia euroa. Rakentaminen alkoi toipua ennustettua nopeammin jo vuonna 2010 pitkälti valtion elvytystoimien ja matalan korkotason ansiosta. Vuonna 2010 rakentaminen kasvoi 5 prosenttia, kun asuntoaloitukset lisääntyivät lähes 50 prosenttia. Rakennustuotannon kokonaisarvo oli vuonna 2010 yhteensä 27 miljardia euroa. Siitä talonrakentamisen osuus oli 21,5 miljardia, josta taas korjausrakentamisen osuus oli 9,5 miljardia. Maa- ja vesirakentamisen arvo oli 5,5, miljardia.

Rakennusteollisuus RT:n huhtikuussa tekemän ennusteen mukaan rakentaminen kasvaa vuonna 2011 noin 5 prosenttia. Talonrakennustöitä aloitetaan 39,5 miljoonan kuutiometrin verran ja asuntoja aloitetaan 335000. Maa- ja vesirakentaminen kuitenkin jatkaa supistumistaan sillä uusien kohteiden painopiste on vuodessa 2012. RT ennustaa, että rakentaminen supistuu vain hieman 2012. Noin 38 miljoonaan kuutiometrin ja 31500 asunnon aloitusmäärät ovat hyvää normaalitasoa.

VTT:n pitkän aikavälin arvio uusien asuntojen tarpeesta on 35 000 asuntoa vuodessa. Aiempaa 30 000 asunnon ennustetta on korotettu ennakoitua suuremman maahanmuuton takia. Ylivoimaisesti eniten Suomeen muutetaan Venäjältä ja Virosta. Asuntojen tarvetta lisää myös odotettavissa olevan eliniän piteneminen ja kaupungistumisen jatkuminen.

Toimitilarakentaminen on palannut Euroopan ennätystasolta pitkän aikavälin normaalilukemiin, eikä merkittävää kasvua odoteta. Teollisuusrakentaminen on jonkin verran piristymässä, vaikka globalisaatio jatkuukin ja siirtää edelleen teollisia työpaikkoja Suomesta kehittyviin maihin. Muu kuin asuntojen korjaaminen on vielä vähäistä.

Epävarmuutta näkymiin tuo Japanin maanjäristyksen seurausvaikukset ja Euroopan velkakriisi, joka vaikuttaa lähes koko tämän vuosikymmenen Euroopan ja Suomen talouteen. Se hidastaa bruttokansantuotteen kasvun selvästi pienemmäksi kuin mihin olimme tottuneet viimeisen 15 vuoden kovan kasvukauden aikana.

Päivitetty: 20.4.2011