Rakentaminen kansainvälisesti

Suomalaisten rakennusliikkeiden kansainvälinen toiminta kasvoi vuonna 2010 ja sen arvo oli 2,9 miljardia euroa. Uusia tilauksia saatiin 1,2 miljardin euron edestä. Ruotsin merkitys oli suurin 23 prosentilla ja yhteensä Pohjoismaiden osuus oli 52 prosenttia. Venäjältä tuli liikevaihtoa 578 miljoonaa ja Baltiasta 185 miljoonaa.

Kansainvälisessä toiminnassa tuoteteollisuudella on paljon rakennusliikeitä suurempi merkitys varsinkin, jos mukaan halutaan ottaa myös Koneen, Rautaruukin ja Uponorin kaltaiset jättiläiset. Myös talotekniikan ja puutuotteiden viennin merkitys on iso. Konevuokraamoillakin on merkittävää toimintaa ulkomailla.

Suunnittelu- ja konsuttitoimistojen 1150 miljoonan euron laskutuksesta 250 miljoonaa tuli ulkomailta. Taantuma vaikutti varsinkin vientiteollisuuden hankkeiden suunnittelijohin, mutta nyt vientityöt ovat lähteneet taas kasvuun.

Rakentaminen on elpymässä Euroopassa hitaasti vuoden 2009 rajusta syöksystä, arvioivat joulukuussa 2010 VTT:n Pekka Pajakkala ja Euroconstruct. Säästöbudjetti on tämän hetken muotisana monissa Euroopan maissa, ja se vaikuttaa myös investointeihin. Siksi Euroconstruct odottaa rakentamiselle lievää miinusta myös vuodelle 2011 ja kasvu on vähäistä myös kahtena seuraavana vuonna. Miinusta kasvattaa muutamien viime aikoina talousuutisista tutuiksi tulleiden maiden, Irlannin, Espanjan ja Portugalin rakentamisen raju väheneminen. Niiden lisäksi kehitys on ollut heikkoa Hollannissa, Tanskassa, Tsekissä ja Slovakiassa.

Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi vuonna 2010 ennakkotietojen mukaan 1,7 prosenttia. Vuodelle 2011 ennustetaan 1,5 prosentin kasvua. Vuonna 2012 euroalueen bruttokansantuotteen kasvun arvioidaan nopeutuvan 1,7 prosenttiin, arvioi Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etla. Suomessa bruttokansantuotteen kasvu oli 3,1 prosenttia vuonna 2010 ja vuodelle 2011 Etla odottaa neljän prosentin kasvua.

Joissakin maissa luottamus talouteen on selvästi kohentunut ja yhdessä matalien korkojen kanssa saanut rakentamisenkin kasvuun. Asuntojen ja toimitilojen ylitarjonta ja toimitilarakentamisen kriisi on edelleen yleinen Euroopassa. Samoin monissa maissa rakentamisen kapasiteettia on jopa tuplasti lähivuosien kysyntään.

Rakentamisen määrä on pudonnut selkeimmin uudistalonrakentamisessa. Euroopan tasolla eniten on supistunut uusien asuntojen rakentaminen, mutta myös toimitilarakentaminen on vähentynyt reippaasti.

Euroopan rakentamisen alamäki on kuitenkin päättymässä. Valtaosa Euroopan maista pääsee rakentamisessa plussalle. Kuitenkin muutaman edellä esillä olleen maan yli 10 prosentin miinukset vetävät koko Euroconstruct-alueen lievästi miinukselle. Elpyminen on voimakkainta keskisen Itä-Euroopan uusissa EU-maissa sekä Pohjoismaissa. Länsi-Eurooppa on pääosin lievässä kasvussa.

Asuntorakentamiselle ennakoidaan lievää kasvua pitkän alamäen jälkeen. Asuntokupla on kohdistunut erityisesti kerros- ja rivitalorakentamiseen. Valmistuneissa asunnoissa oli ensin raju nousu vuosina 2004-2007 ja sen jälkeen määrä on lähes puolittunut. Espanjalla on keskeinen rooli tässä kehityksessä, huippu oli noin 550 000 valmistunutta asuntoa ja tällä hetkellä noin 70 000 asuntoa. Omakotitaloissa ei vastaavaa nousua ollut, mutta myös niiden valmistumismäärät ovat pudonneet lähes puoleen. Lähivuosien uusien asuntojen rakentamismäärät ovat kasvusta huolimatta vaatimattomia aiempaan ylikorkeaan tasoon nähden.

Suomi ja Ruotsi ovat rakentamisen kehityksessä myönteisiä poikkeuksia Länsi-Euroopassa. Asuntojen hintojen lasku jäi lyhyeksi ja melko pieneksi. Suomessa uusien asuntojen rakentaminen kasvoi Euroopan nopeinta, yli 30 prosentin vuosivauhtia.

Toimitilojen uudisrakentamisessa syöksy on jäänyt Euroopan tasolla asuntorakentamista pienemmäksi. Aiempaan tapaan elpyminen on hidasta. Tiloja on liikaa eikä hidas kasvu luo uusia työpaikkoja. Ensimmäinen kasvuvuosi on 2013, ja silloin ollaan pääsemässä vasta vuoden 2000 tasolle Euroopassa. Raju uudisrakentaminen sekä asunto- että toimitilapuolella ja niistä seurannut kupla ovat syypäitä Euroopankin maiden edelleen jatkuviin talousvaikeuksiin.

Useat Euroopan maat ovat taloustaantuman aikana panostaneet infrarakentamiseen ja korjausrakentamiseen. Elvytystoimina on käytetty määrärahojen lisäystä, verohelpotuksia ja avustuksia. Niinpä korjaus- ja infrarakentamisessa notkahdus on jäänyt pieneksi. Toimitilapuolella korjausrakentamisen määrä kuitenkin vähenee edelleen. Kun uudisrakentaminen on vähentynyt, mutta korjaaminen ei, korjausrakentamisen rooli on noussut reippaasti. Euroopan asuntorakentamisessa korjaamiseen käytetään tällä hetkellä noin 60 prosenttia rahasta.

Infrarakentamisen puolella miinusmerkit ovat käsillä vasta nyt. Lähivuosien kasvunäkymät eivät ole kovin hyvät. Valtioiden velkaantuminen pakottaa leikkaamaan myös infrarakentamista. Uusissa EU-maissa odotetaan kovaa kasvua, mutta "vanhassa" Euroopassa on miinusmerkki vuosille 2011 ja 2012. Ruotsissa ennusteita on pudotettu selvästi aiemmasta.

Euroconstruct-ennuste 2011-2013

• Parhaat kasvunäkymät itäisessä Keski-Euroopassa, Pohjoismaissa ja Englannissa
• Heikoimmat näkymät Espanjassa ja Irlannissa
• Velkakriisi ja säästöbudjetit hidastavat toipumista
• Rakentaminen elpyy Euroopassa 2012 erityisesti keskisen Itä-Euroopan vetämänä
• Infrarakentamisessa vahva lasku 2011 erityisesti Länsi-Euroopassa
• Liikennesektorin näkymät negatiiviset, vesipuolella positiiviset

Euroconstructin ulkopuolella olevista maista Venäjä on Suomelle tärkein. Asuntokysynnän ja asuntojen hintatason oletetaan nousevan Venäjällä. Kysyntää tukee Venäjällä parantunut kuluttajien luottamus, parantunut asuntolainojen saatavuus sekä alentunut korkotaso. Venäjällä asuntokysyntä riippuu myös öljyn hintatasosta ja ruplan kurssista. Myös Baltian asuntomarkkinoilla on piristymisen merkkejä.

Toimitilamarkkina on toistaiseksi ollut asuntorakentamista hiljaisempaa. Venäjällä toimistojen rakentaminen on vähäistä, mutta teollisuustilojen ja liiketilojen kysyntä on lisääntymässä.

Päivitetty 20.4.2011