Talonrakentaminen

Talonrakentamisen arvo oli 24,1 miljardia euroa vuonna 2008. Vuonna 2009 se romahti, mutta nousi viime vuonna 21,5 miljardiin euroon. Siitä korjausrakentamisen osuus oli 9,5 miljardia. 

Vuonna 2010 talonrakentamisen aloitukset nousivat 31,5 miljoonasta 38,1 miljoonaan kuutiometriin. Asuntotuotannon aloitukset nousivat 23 000:sta yli 34 000:een ja vaikka aloitusten määrä tänä ja ensi vuonna hieman laskeekin on taso silti korkea eli 33 500 ja 31 500. Vuokratalojen rakentaminen laskee valtion elvytystoimien poistuessa ja rakennusliikkeiden siirtäessä resurssejaan omaperusteiseen tuotantoon. Omakotitalojen rakentamisen sen sijaan jatkaa kasvuaan. Viime vuonna omakotitaloja rakennetiin 12 300 ja seuraavina vuosina 13 000.

Asuntokysyntää tukevat alhainen korkotaso, kuluttajien vahva luottamus omaan talouteen sekä rakenteelliset tekijät, kuten muuttoliike, väestönkasvu ja perhekoon pieneneminen.

Rakennuslehden maaliskuun alussa 2011 tekemän markkinakatsauksen mukaan koko maassa aloitettiin vuodessa noin 12 100 gryndausasunnon rakentaminen. Kerrostaloasuntoja niistä oli 8 400 ja rivitaloja 3 700.

Toimitilamarkkinoilla on piristymisen merkkejä: sijoittajien tuottovaatimukset ovat laskeneet ja toimitilavuokrien ennakoidaan kääntyvän nousuun vuonna 2011. Vajaakäyttöasteet ovat vielä korkealla, ja uusinvestoinnit toimistokiinteistöihin pysynevät suhteellisen matalalla tasolla. Osa erityisesti vanhasta, tyhjästä toimistotilasta ei palaa toimitilakäyttöön huonon sijainnin tai heikon kunnon vuoksi. Logistiikka- ja liikekiinteistöjen rakentamisessa kysyntä on kohtalaista.

Liike-ja toimistorakentamisen aloitukset kasvoivat viime vuonna 9 prosenttia. Tänä vuonna aloitukset pysyvät ennallaan. Ulkomaisten kauppaketjujen laajeneminen Suomeen jatkuu.Toimistorakentaminen näyttää jossain määrin elpyneen huolimatta runsaasta vapaana olevasta tilakapasiteetista. Teollisuuden pitkä investointilama näyttää osittain kaivosteollisuuden piristymisen myötä väistyneen.

Korjausrakentaminen kasvoi viime vuonna 3 prosenttia. Korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta oli 44 prosenttia, kun Länsi- Euroopassa taso on noin 60 prosenttia. Siten korjaamisen kasvu jatkuu myös pitkällä tähtäimellä. Asuntojen korjaus on kasvussa, mutta toimitilojen korjaus vähenee. Asuntokorjauksia vauhdittavat valtion tuet (kotitalousvähennys ja energia-avustukset), matala korko, korjaustarpeiden kasvu sekä energiatehokkuuden parantamistoimenpiteet, joihin kuuluu muun muassa lämpöpumppujen hankinta. Elvytyksen loppuessa valtion tukitoimet painottuvat pelkkiin energiakorjauksiin. Toimitilakorjauksia vähentävät tilakysynnän vähäisyys ja ylitarjonta, vaikka modernisoinnin tarvetta sinänsä on paljon.

Energiatehokkuuspalveluiden kysynnän kasvulle on edellytyksiä tulevina vuosina korkean energian hinnan ja tiukentuvan ympäristölainsäädännön myötä. Rakentamisen energiamääräykset kiristyivät vuonna 2010, ja ne kiristyvät uudelleen vuonna 2012. Energiansäästövelvoitteita suunnitellaan otettavaksi mukaan myös korjausrakentamiseen vuoden 2012 jälkeen, mikä lisää korjaamiseen käytettävää rahamäärää.

Päivitetty: 20.4.2011