siirry sivun sisällä: navigaatio | sisältö
« Takaisin

Isojen omakotitalojen energiantuhlaus kuriin

Ison talon pitää vuonna 2012 olla energiatehokkaammin rakennettu kuin pienen.

11.10.2010 15:37 Energiatehokkuus
10 kommenttia

Ympäristöministeriön lausunnolle nyt lähteneessä rakennusten energiamääräysten kiristysehdotuksessa on huomionarvoista, että omakotitalon kokoon aletaan kiinnittää huomiota. Ylisuuren passiivi- tai matalaenergiatalon omistaja ei voi välttämättä enää kehuskella ekologisuuttaan pienessä, mutta hieman hatarammassa talossa asuvaan nähden.

Rakennusten kokonaisenergiankulutukselle asetetaan vuonna 2012 rajat, E-luvut, jotka lasketaan kulutuksena neliötä kohden. Pientalojen ja hirsitalojen E-luvuille on lisäksi erillinen laskukaava, jolla ohjataan rakentamaan alle 150 neliön suuruisia taloja. Talvilämpimien, alle 100 neliön suuruisten loma-asuntojen osalta riittää, että ne täyttävät tänä vuonna voimaan tulleet U-arvovaatimukset. Yli 100 neliön suuruisia loma-asuntoja koskevat pientalojen määräykset.

Pientaloille on asetettu selkeästi kovimmat vaatimukset sekä energiatehokkuuden että uusiutuvien energioiden käytön suhteen varsinkin, kun ottaa huomioon, että niissä ei ole kerrostalojen tapaan naapurihuoneistoja lämmittämässä.

Hirsitalot ovat saamassa parinkymmenen prosentin suuruisen lievennyksen kokonaisenergiankulutukseen. Koska U-arvoja ei nyt kiristetä, myös nämä hirsirakennusten saamat lievennykset säilyvät. Esimerkiksi 18 senttimetrin paksuisen hirsiseinän U-arvovaatimus on vain 0,4, kun se muilla rakennuksilla on 0,17. Yhtenä perusteena on käytetty puurakennuksen sitomaa hiilidioksidia, vaikka tuota ajatustapaa vasta mietitään EU:n lainsäädäntöön. Toki kyse on myös elinkeinopolitiikasta eli hirsitalojen rakentamista ei ole haluttu estää.

Energiansäästövelvoitteet eivät koske maatalousrakennuksia eivätkä edes energiasyöppöjä kasvihuoneita eivätkä myöskään tuotantorakennuksia, joissa tuotantoprosessi luovuttaa suuren määrän lämpöä.

Vertailuun vaikuttaa olennaisesti, mitä lämmitysmuotoa käytetään. Tämä yhteismitallistaminen tehdään energiamuotokertoimien avulla. Vertailulukuna on kevytpolttoöljylle ja muille fossiilisille polttoaineille annettu luku 1. Ministeriö haluaa rajoittaa sähkölämmitystä kaksinkertaisella energiatehokkuusvaatimuksella öljylämmittäjään nähden. Päästöillä tätä ei voi perustella vaan halulla säästää sähköä. Sähkön kulutus kodeissa kasvaa joka tapauksessa viihde-elektroniikan ja muiden viihdearvojen, kuten jäähdytystarpeiden kasvun, myötä.

Jos lämmitysmuodoksi valitsee esimerkiksi pelletin, niin ministeriö tulkitsee sen neljä kertaa sähkölämmitystä suositeltavammaksi lämmitystavaksi. Puulle ja biopolttoaineille ei ole laskettu lainkaan suoria hiilidioksidipäästöjä, vaikka jokainen Venäjän metsäpalojen katkuja hengitellyt on tuntenut ne keuhkoissaan.

Kaukolämmityksen osalta on tehty pienempi "anteeksianto", jotta kaukolämmön asema ei heikkenisi. Perusteluna on, että kaukolämpö on sähköntuotannon hukkalämpöä. Kaukolämpöalueilla ei ole myöskään velvoitetta käyttää lämmitykseen 25 prosenttia uusiutuvia energioita.



Seppo Mölsä

(Kuva: Antero Tenhunen)

Lisää aiheesta

Vuonna 2012 ohjataan kokonaisenergiankulutusta ja energiamuotojen valintaa »
30.09.2010 14:55 Lehtiarkisto
Energiakorjaus maksaa harvoin itsensä takaisin »
30.09.2010 11:18 Lehtiarkisto
näkökulma: Energiamääräyksiä harvemmin harppauksin »
23.09.2010 9:36 Lehtiarkisto

« Takaisin
Uusimmat uutiset alueelta "Energiatehokkuus" XML/RSS-muodossa
Bookmark and Share

Keskustelua uutisesta:

Viesti 1/10 11.10.2010 klo 17:38 // RWRA

Näinhän se on! Meilläkin täällä Etelä--Karjalassa kateus voittaa kiimankin!

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti

Viesti 2/10 11.10.2010 klo 17:44 // Emeritus tarkastaja

Ilmastonmuutoksen nimissä ympäristöministeriössä suolletaan aivan liian kivaalla tahdilla energiatehokkuuden määräystä määräyksen perään. Käsitteiden, määritysten, neliöiden, prosenttien, ET- ja E-lukujen sekamelska panee rakentajien saati tavallisen kansalaisen pään pyörälle. Muutostahti on niin kova, että minkäänlaista kokemusperäistä tietoa uusien vaatimuksien ja tavoitteiden soveltamisesta käytännön rakentamisessa ei ehditä hankkia tai edes opetella aihepiiriä.

Nyt on otettu tikun nokkaan isojen talojen energiankulutus, mikä kuvastaa viime aikaista surkuhupaista askartelua milloin minkäkin pikku detaljin kanssa. Ehkäpä pitäisi siirtyä samantien energian säännöstelyyn asukkaiden pääluvun mukaan, niin tulisi sekin huomioitua, että isossa talossa saattaa asua 1 tai 10 ihmistä osan vuotta tai koko vuoden.

Jokin aika sitten pidettiin normitalkoot, millä tavoiteltiin rakentamisen ohjauksen yksinkertaistusta ja rakennuskustannusten alentamista. Mutta päädyttiin kuitenkin päinvastaiseen suuntaan energiatehokkuuden parissa vouhotukseen sekä jätevesi- ja energiaverosekoiluun. Kiveen hakattiin tolkuttomiin eristepaksuuksiin johtava seinän U-arvovaatimus, vaikka TTY:n asiantuntijaryhmä suositti maltillisempaa muutosta. Hyvin riittäisi seinälle U-vaatimus 0,2 ja sadasosilla pelehtimisen voisi kokonaan lopettaa.

Kritiikki rakentamisen yltiöpäistä ohjausta kohtaan nostaa päätään ja milloin minkäkin huonosti perustellun deltaljin parissa näpertelyä ei koeta mielekkäänä.

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti

Viesti 3/10 12.10.2010 klo 7:42 // tarkastaja

Edellinen puhuja oikeassa.Laskentakaava jota käytetään surkuhupaisa nippelitutkijan luomus jonka antamat energiakulutus- lukuarvot ovat kaksinkertaiset todelliseen.
Nyt kun todistuksellisia taloja on tehty,tulisi ensin selvittää onko laskelma todellisuutta vastaava.Väitän ettei ole.
Lisäksi laskelmamenetelmällä määritelty tehontarve on omakotitalossa jossa lämmin vesi yleensä otetaan varaajasta teollisuusyrityksen luokkaa.,60-80kW.
Tämä johtuu että laskelma olettaa että joukseva vesi lämmitetään käyttöhetkellä.
Jos nämä lukemat virheelliset tilastoidaan niin tarvitaan vuosittain uusi ydinvoimala,
Tämä lmegavirhe lienee syynä sähkölämmityksen sorsimiseen,kaukolämmön suosimiselle ei ole muuta syytä kuin helsingin kaupungin tarve.
Ei mikään estä kuntia tuottamaan kaukolämpöä kevyt- tai raskasöljyllä ilman yhteistuotantoa.
Ylipäätänsä laskelmamalli tulisi yksinkertaista ja rajoittaa energian kokonaismäärä,ei neliömäärää.

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti

Viesti 4/10 12.10.2010 klo 9:25 // Sähkäri

Ympäristöministeriössä on pallo hukassa. Näillä eväillä ei Suomi tule saavuttamaan lupaamiaan energiatavoitteita vähentää kokonaisenegian kulutusta ja kasvihuonepäästöjä 20%:a, sekä nostaa uusiutuvan osuus 38%:iin vuoteen 2020 mennessä. Sähkölle asetettu kaksinkertainen kerroin öjlyyn ja 2,5 kertainen kaukolämpöön nähden on täysin peruseeton, sillä vain n. 15% sähköstämme on tuotetu lauhdevoimalla. Jokainen käsittää, että jos hiilikaukolämpötalo saa kuluttaa 2,5 kertaa enemmän energiaa kuin samanlainen sähkölämmitystalo, niin ei sillä ainakaan kulutusta tai päästöjä vähennetä. Sitä paitsi fossiilisilla yhteistuotettu kaukolämpö ei ole kuten jutussakin väitetään sähkön tuotannon hukkalämpöä, vaan asia on päin vastoin. Sähkö on sivutuote, koska tuotantoa ohjataan vain ja ainoastaan kaukolämmön tarpeen mukaan. Muussa tapauksessahan ylimääräistä kaukolämpöä jouduttaisiin ajamaan kesäaikaan mereen. Näinhän ei kuitenkaan tapahdu.
Ministeriö on väärässä, sillä sähkö pelastaa ympäristön.

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti

Viesti 5/10 12.10.2010 klo 14:32 // Vihtori

Käsittääkseni kiinteistön verotusarvoa kohottaa, jos siihen on asennettu tulisija. Tämä koskee sekä pientaloja sekä loma-asuntoja. Olisikohan verotuskäytäntöä syytä muuttaa siten, että puupohjaista energiaa käyttävät tulisijat eivät lisäisi kiinteistön verotusarvoa, pikemminkin saisivat laskea. Vai olenko väärässä? Samoin erilaiset kylmäterassit ja kuistit tulisi jättää kiinteistöverotuksen ulkopuolelle, sillä nehän eivät lisää energiankulutusta vaan antavat asumismukavuutta pienentäen lämmitettävien tilojen tarvetta, ainakin kesäisin ja tämä koskee lähinnä loma-asuntoja.

Vastaa | Vastaa lainaamalla | Ilmoita asiaton viesti


Lue koko keskustelu »

Jätä kommenttisi