Rapotissa huomautetaan, että rakennukset poikkeavat ympäristövaikutuksiltaan huomattavasti toisistaan. Merkittävimpiä eko- ja energiatehokkuuteen vaikuttavia rakennuksen ominaisuuksia ovat käyttötarkoitus, ikä, koko, tekniset järjestelmät, kohteen kunto, mahdolliset erityistilat, käytön erityispiirteet ja sijainti.
Koulurakennuksen eko- ja energiatunnusluvut ovat väistämättä erilaisia kuin kauppakeskuksen. Myös saman rakennustyypin sisällä voi olla huomattavia eroavaisuuksia: esimerkiksi asuinrakennuksen alakerrassa sijaitseva ravintola vaikuttaa kohteen eko- ja energiatehokkuuteen. Rakennuksen ominaisuudet ovat keskeisiä taustamuuttujia eko- ja energiatehokkuuden tunnuslukuja arvioitaessa.
Energiankulutuksen väheneminen ei tarkoita välttämättä ”eko- ja energiatehokkuuden” paranemista
Kiinteistöalan yritysten mielenkiinto on ensi kädessä kohdistunut energiankulutuksen vähentämiseen. Ensisijainen intressi tähän on syntynyt merkittävän kustannussäästöpotentiaalin kautta. Raportin mukaan energiankulutus ei kuitenkaan riitä tunnuslukuna todentamaan rakennuksen energiatehokkuutta, ja se voi joissakin tilanteissa johtaa jopa harhaan.
Jos rakennuksen tilankäytön tehokkuutta tai vuorokausittaista käyttöaikaa kasvatetaan, energiankulutus todennäköisesti kasvaa, mutta eko- ja energiatehokkuus saattaa silti parantua selkeästi. Siksi ohjaamiseen tarvitaan tunnuslukuja, jotka laajentavat mittaamisen näkökulmaa pelkkää kulutustietoa laajemmalle.
Rapotissa huomautetaan, että eko- ja energiatehokkuuden näkökulmasta on huomattavasti keskeisempää seurata esimerkiksi toimistorakennuksen energiankulutusta työntekijää kuin neliötä kohden. Kahden koulurakennuksen välisessä vertailussa on olennaisempaa suhteuttaa energiankulutusta oppilaiden lukumäärään ja rakennuksen käyttötunteihin kuin rakennuksen pinta-alaan tai tilavuuteen.
Tunnuslukuja voidaan hyödyntää toiminnan ohjaamisessa
Raportin mukaan eko- ja energiatehokkuuden tunnusluvut ovat ennen kaikkea keino tehdä rakennuksen ympäristövaikutukset näkyväksi ja ymmärrettäväksi sekä helposti viestittäväksi. Tunnuslukujen avulla voidaan myös arvioida eko- ja energiatehokkuuden parantamiseen tehtävien toimenpiteiden tehokkuutta.
Tunnuslukuja voidaan hyödyntää vuokra- ja ylläpitosopimuksissa ohjaamaan eri osapuolien toimintaa ja käyttäytymistä. Vuokralaisella on suurempi motivaatio sietää vaikkapa sisälämpötilan suurempia vaihteluja, jos säästöistä kertyvä hyöty jaetaan tasapuolisesti omistajan ja vuokralaisen kesken. Raportissa kerrotaan, että tunnuslukuja voidaan käyttää myös liiketoiminnan vastuullisuuden osoittamisessa ja imagon vahvistamisessa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Eri rakennustyypeille kehitettiin eko- ja energiatehokkuuden mittareita”