Kokeile kuukausi maksutta

Omakotitaloissa on jopa 70 prosentin energiansäästöpotentiaali

Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu tutki Energiansäästötoimien kokonaistehokkuuden arviointi -projektissa keinoja, joilla nykyisen asuinrakennuskannan energiatehokkuutta voitaisiin parantaa. Kyselytutkimuksella kerättiin noin 4 500 asiakkaan sähkönkulutustiedot Kainuusta, Savosta ja Vantaalta. Selvityksen mukaan vanhoissa, viime vuosituhannen puolella rakennetuissa omakotitaloissa energiankulutusta voidaan vähentää jopa 60-70 prosenttia kohtuullisen yksinkertaisilla toimenpiteillä.

Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu tutki Energiansäästötoimien kokonaistehokkuuden arviointi -projektissa keinoja, joilla nykyisen asuinrakennuskannan energiatehokkuutta voitaisiin parantaa. Kyselytutkimuksella kerättiin noin 4 500 asiakkaan sähkönkulutustiedot Kainuusta, Savosta ja Vantaalta. Selvityksen mukaan vanhoissa, viime vuosituhannen puolella rakennetuissa omakotitaloissa energiankulutusta voidaan vähentää jopa 60-70 prosenttia kohtuullisen yksinkertaisilla toimenpiteillä.

image

Tutkimustyötä luotsannut professori Matti Lehtonen nostaa omakotitaloasujan kannalta keskeisenä säästökohteena koneellisen ilmanvaihdon lämmön talteenoton. Tällä toimenpiteellä omakotitalon kokonaissähkönkulutuksessa voidaan saavuttaa keskimäärin lähes 14 prosentin säästö.

”Ohjelmoitavien termostaattien avulla huoneiden lämpötilaa voidaan alentaa automaattisesti öisin ja kotoa poissa ollessa. Tutkimusaineistomme mukaan tällä saavutetaan keskimäärin lähes 15 prosentin säästö lämmitysenergiassa. Pidän osuutta merkittävänä ja väittäisin, että lämpötilan tarkemmalla säädöllä myös asumismukavuus parantuu”, Lehtonen toteaa.

Maalämpöpumppujen käytöllä lämmityskulutuksessa voidaan saavuttaa 27-47 prosentin säästöt verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Ilmalämpöpumppu on puolestaan varteenotettava vaihtoehto sähkölämmityksen tukena.

”Useissa maissa viranomaiset ohjaavat rakennetun ympäristön energiankulutusta tiukentuvilla normeilla. Kestävän kehityksen kannalta vielä keskeisemmässä roolissa ovat tavallisten kuluttajien valinnat sekä arvojen ja asenteiden muutos. Aalto-yliopiston tutkimusprojekti osoittaa vakuuttavasti, että kotitaloudet voivat oikeilla valinnoilla parantaa asumisensa energiatehokkuutta valtavasti”, tutkimusta rahoittaneen Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelman päällikkö Virpi Mikkonen sanoo.

Lehtonen puolestaan korostaa, että lämpöpumppujen asettelusta ja käytöstä kuluttajat tarvitsevat vielä paljon enemmän tietoa. Keskeisin ohjenuora on, että ensisijainen lämmitysenergia on otettava lämpöpumpusta maksimiin saakka ja vasta sitten muista lämmönlähteistä, kuten pattereista.

”Lämpöpumppuja olisi osattava käyttää oikein, jotta hyvää asiaa ei pilata. Tämän alueen koulutuksesta ja kansanvalistuksesta toivoisin jonkin julkisen tahon ottavan kopin”, Lehtonen toteaa.

Energiansäästötoimien kokonaistehokkuuden arviointi -projekti oli osa laajaa Tekesin rahoittamaa Enete eli Energiatehokkuuden kehittäminen energiayhtiöiden toimin -yhteishanketta. Sen muina tutkimusosapuolina olivat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, VTT Energia ja Metsäteollisuus ry. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat Energiamarkkinavirasto, työ- ja elinkeinoministeriö ja Motiva sekä suuri joukko energia-alan yrityksiä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Omakotitaloissa on jopa 70 prosentin energiansäästöpotentiaali”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat